Viimeisimmät artikkelit

Populaari teksti akateemisessa puntarissa

Tutkijat Kati Launis ja Jasmine Westerlund kirjoittivat tähän foorumiin arvion teoksestamme Kynällä raivattu reitti otsikolla ”Tiedon kudelmaa vai tutkimusta?” Otsikko oli mielestämme osuva – juuri tiedon kudelmaa olimme tästä laajalle lukijakunnalle tarkoitetusta teoksesta pyrkineet tekemään, emme akateemista tutkimusta.

Tiedon kudelmaa vai tutkimusta?

Mikä on tutkimustietoa ja mikä tutkimuksen pohjalta koottua tietoa? Pitäisikö tiedekirjoissa siirtyä viitekäytäntöihin? Mitkä ovat populaarin kirjoittamisen ehdot ja kontekstit? Syksyllä 2023 joukko kirjallisuuden- ja historiantutkijoita hieraisi silmiään lukiessaan mainostekstejä Anne Helttusen ja Annamari Sauren teoksesta Kynällä raivattu reitti. Suomalaisia kirjailijanaisia.

Lautapelien kritiikistä

Lautapelit ovat asia, josta sietäisi kirjoittaa kritiikkiä ja arvosteluja enemmän. Niistä ei juuri kritiikkejä näe. Joulun alla ilmestyy katsauksia vuoden pelitarjontaan, mutta yksittäisten lautapelien arvosteluja olen nähnyt lehdissä yhden käden sormilla laskettavan määrän. Tämä on ymmärrettävää, kun huomioidaan kulttuurijournalismin nykytila.

Emme saaneet tekoälyä mitä tarvitsimme, saimme tekoälyn minkä ansaitsimme

Rikon nyt kaikkia hyvän kirjoittamisen sääntöjä ja puhun aiheesta, josta en tiedä paljoakaan, enkä oikeastaan myöskään hirveästi välitä: tekoälystä. Juuri nyt, kirjoittamishetkellä, on käynnissä Israelin toimeenpanema palestiinalaisten kansanmurha, jota mikään kansainvälinen yhteisö tai protestiliike ei näytä pysäyttävän, sekä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan alasajo, johon mikään määrä lakkoilua ei näytä tehoavan.

Suuren etsivän jäljillä

Kriitikko ja vapaa toimittaja Veli-Matti Huhta on julkaissut esseekokoelman vuodessa: Rahat ja henki (2019), Historian häikäisevä laakso (2020) sekä Aallot kuun rannassa (2021). Huhdan mielenkiinto kohdistuu ensisijaisesti elokuviin. Niitä yhdistää yleensä klassikkous, vanhuus tai harvinaisuus.

Kuolleet lehdet – avain, periferia ja lupalappu

”Ihminen voi vallan hyvin elää tietämättä totuutta, mutta jos häneltä viedään myytti, elämä kadottaa kaiken merkityksensä”, provosoi Valdur Mikita Lingvistinen metsä -teoksessaan. Kaltaistani totuuteen obsessoitunutta sielua väite pöyristyttää. Siksi haluan ajatella, että myyttien totuudet ovat laadultaan toisenlaisia.

Hyönteisen herkkyys

Kirjailija Maria Matinmikko vastasi haasteeseen kirjoittaa tapahtuman poetiikasta. Kirjoittamisen aktissa kielellinen ja fyysinen todellisuus sulautuvat toisiinsa. (Tämä artikkeli on ilmestynyt alkujaan Kritiikin Uutiset – Kritikernytt -lehden numerossa 1/2014.)
bursa escort