Hiljattain merkittävän tunnustuksen työstään, Suomen Kulttuurirahaston E. J. Vehmas -arvostelijapalkinnon saanut kuvataidekriitikko ja vapaa kirjoittaja FM Sanna Lipponen on kritiikin kentän valopilkku.
Otso Kantokorpi laati konsernimedialle erokirjeen, joka käänsi kulttuurijournalismin isoa pyörää. ”Saturaatiopiste lähestyy.” (Kritiikin Uutiset 10 vuotta sitten, 2/2013)
Fingerporin piirtäjä Pertti Jarla kyllästyi siihen, että pitää olla hauska 300 päivää vuodessa. Hän ryhtyi tosikoksi. (Kritiikin Uutiset 10 vuotta sitten, 1/2013)
Kritiikin Uutisten uusina vakiokolumnisteina aloittavat toimittaja-kirjailija Iida Sofia Hirvonen ja kulttuurialan monitoimimies Ville Hytönen. Kolumni! Miten uudet kirjoittajamme määrittävät sen? ”Kolumnin kirjoittaminen on maailman hahmottamista sekä ajatusten ja tyylien kokeilua.” – ”Tekstien välissä oleminen luo uusia yhteyksiä ja saan uusia näkökulmia asioihin.”
Kritiikin Uutisten kesä -22: Esittävän taiteen haasteita. Yksi viime vuosien kiivaimmista taidekiistoista käytiin nykytanssissa. Teatterinsa 15-vuotisjuhlavuotta viettävä Sanna Kekäläinen oli sen keskushahmo (Kritiikin Uutiset 4/2012).
Kritiikin Uutisten kesä -22: Esittävän taiteen haasteita.
Minna-Kristiina Linkalan väitöskirja teatterikritiikistä paljastaa muutokseen sysänneet vallan kentät: talouden ja julkisuuden. Taidekirjoittamisen eliittijulkisuus on jäänyt valtamediassa pimentoon (Kritiikin Uutiset 3/2014).
Taiteilija Teemu Mäkeä on vaikea uskoa siksi uhmakkaaksi, edelleenkin laajalti, ja melko tekopyhästi ja kaksinaismoralistisestikin paheksutun, Sex and Death -videon (1988) tekijäksi, jonka aiheuttama stigma ei ota himmetäkseen. Relativistiksi, ateistiksi ja sosialistiksi itsensä luokitteleva Mäki on seesteisyyden perikuva, rauhallinen, puheitaan tarkasti punnitseva – ja rohkenisinko sanoa suloinen.
Elokuvaohjaaja-käsikirjoittaja Hanna Bergholm ja käsikirjoittaja Ilja Rautsi saivat tämänvuotisen Kritiikin Kannukset -palkinnon kauhudraamastaan Pahanhautoja (2022). Yhteishaastattelussa palkitut kertovat mistä kauhu kumpuaa.
Teatterimuseossa vietettiin joulukuun lopussa teatterintutkimuksen syyspäiviä ristiriitaisissa tunnelmissa. Teatterin tutkimuksen seura halusi kunnioittaa teatteritieteen professori emerita Pirkko Kosken 80-vuotissyntymäpäivää ja kiittää häntä valtavasta panoksesta oppiaineen kehittämisessä. Samaan aikaan teatteriväki keräsi nimiä adressiin, jossa vaadittiin teatteritieteen säilyttämistä opintosuuntana.
