Pääkirjoitukset

Jäljelle jää kritiikki

Olen lukenut pitkin kevättä huhtikuussa ilmestynyttä elämäkertaa Hanna Granfeltista (1884–1952), suuresta suomalaisesta sopraanosta. Salla Leponiemen kirjoittama Jumalainen kipuna (Gummerus 2018) kuvaa...

Kun kritiikki tuli osaksi taidetta

Klassinen asetelma: Kirjailijat napisevat, että kritiikkien laatu on surkea, ja kriitikot napisevat, että kirjailijat ovat herkkänahkaisia. Moni valittelee, että kritiikki on tasapäistynyt ja tylsistynyt. Lyttäyksiä ei enää näe, vaan tuoteselosteita.

Kriitikkotukija

Viime vuonna luin ja arvioin kolme erityisen vahvasti mieleen jäänyttä kaunokirjallista teosta: Matias Riikosen Suuri fuuga sekä sen teospari Kiertorata (Aula & co), Satu Taskisen Lapset (Teos) sekä Marjo Heiskasen Mustat koskettimet (Siltala).

Mahdollista, Taike!

Vietimme hetki sitten Kalevalan päivää, suomalaisen kulttuurin merkkipäivää. Samaisena päivänä viisi vuotta Taiteen edistämiskeskuksen johtajana ollut Minna Sirnö siirtyi sivuun tehden samalla tilaa uudelle johtajalle.

Vain yksi mielipide

Kritiikin Uutiset on pian 50 vuoden ajan toiminut taidekriitikkojen ja -kritiikin äänitorvena. Juhlakauden ensimmäisessä pääkirjoituksessa haluan tarttua yhteen taidekritiikkikeskustelun ansiotta paraatipaikalle päätyneeseen...

Kritiikki elää!

En mielelläni palaisi – jälleen kerran – erääseen kriitikkoja askarruttavaan aiheeseen, joka tietyin väliajoin, joskin onneksi nykyisin yhä harvemmin, nousee esille. Sillä niin kauan kuin puhumme asiasta, ruokimme ilmiötä entisestään.

Median vääristämät

Muutama viikko sitten Yle uutisoi korkeasti koulutettujen työntekijöiden palkkojen romahtavan. Helsingissä elokuussa luennoineen professori Richard Baldwinin mukaan myös erilaisia asiantuntijatöitä on tulevaisuudessa...

#taidepositiivisuus?

Viime kuukausien aikana sosiaalisen ja muunkin median vallannut kehopositiivisuus (body positivity) on ilmiö, jota on saatu odottaa aivan liian pitkään. Ylen Vaakakapina ja monet muut kehopositiivisuuteen - sekä suoranaiseen...

Intuitio kriitikon työvälineenä

Eräänä huhtikuun viikonloppuna olin Turussa opettamassa taidekritiikin kirjoittamista. Eräs opiskelija kysyi, miten kriitikoksi päädytään. Tai tarkempi kysymys taisi olla, että mistä ihminen tietää, että voi toimia kriitikkona...