Lost your password?

Ajankohtaista SARV

Viimeisimmät artikkelit

Haastattelut332 Näyttökertaa

Kun näyttämön ja katsomon raja liukeni – immersiivisyys osana esittävää taidetta

  TEKSTI: Heidi Backström 
Immersiivisyys, upottavuus esittävissä taiteissa. Onko se markkinointijippo, esitysmuoto vai esityksen sisältö? Yleinen keskustelu pyörii usein termin määrittelyn ympärillä. Kolme taiteilijaa, tanssija-koreografit Jenni Kivelä ja Valtteri Raekallio sekä teatteriohjaaja Lija Fischer, valottaa Kritiikin Uutisille immersiivisyyden merkitystä taiteellisena työkaluna ja mahdollistajana, puhuu kulttuuripolitiikkaa ja unelmoi.
Esseet52 Näyttökertaa

Upplevelsens fördjupning och motstånd – att möta bildkonsten i den festivaliserade kulturens era

  TEKSTI: Maria Hirvi-Ijäs 
I 1900-talets kritiska teorier om de visuella konsterna är ett centralt tema konstens sociala roll och konstverkets relation till betraktaren. Det som det i förlängningen har kommit att handla om är en granskning av rörelsen mellan verket och upplevelsen, skiftningarna mellan bild och realitet, skillnaden mellan verklighet och fiktion i en samhällelig kontext. I 2000-talet är vi sedan länge överösta med spektakel, översköljda av bildvågor och förlorade i de visuella representationernas skikt.
Esseet791 Näyttökertaa

Elokuvakritiikille koitti hyytävä syksy

  TEKSTI: Antti Selkokari 
Viime aikoina on tullut liikaakin syitä miettiä, mitä tulevaisuutta elokuvakriitikon ammatilla voi olla. Nykyiset toimituspäälliköt eivät muusta halua kuullakaan kuin siitä, mikä on otsikoissa muuallakin eli sellaiselle on tilausta, jota voi myydä lukijoille sen populaariudella ja entuudestaan tuttuudella.
Esseet612 Näyttökertaa

Yksisilmäisyydestä moniaistisuuteen – immersiivisen estetiikan uudet vaatteet

  TEKSTI: Maaria Salo 
Kuvataiteessa pyrkimys immersiiviseen estetiikkaan on tullut yhä ajankohtaisemmaksi teemaksi, vaikka visuaalisten taiteiden laajentumispyrkimysten juuret ulottuvat jälkimodernismiin 1960-luvulle. Jo silloin kuvataiteiden yksisilmäisyys, näköaistin ylivertaisuus sai haastajan estetiikasta, joka perustui sekä tilan että ajan käyttöön osana taideteosta.
Esseet134 Näyttökertaa

#Finlandiapalkinto – suomalainen kulttuurijuna, leikkimielinen karnevaali, salamyhkäinen teurastus vai jäävuoren huippu?

  TEKSTI: Jari Olavi Hiltunen 
”Onko vakavampaa suomalaista karnevaalia kuin Finlandia-palkinto kaikkine institutionaalisine piirteineen?” Näin kysyi professori Juhani Niemi teoksessaan Kirjojen takaa (1991) eritellessään vuoden 1989 Finlandia-palkintolautakunnan työtä. Kirjallisuuspalkintoraadin työskentelyyn liittyvät ongelmat korostuvat juuri kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon yhteydessä, onhan se näyttävin ja seuratuin Suomen lukuisista kirjallisuuspalkinnoista.
Esseet444 Näyttökertaa

Enkä ole yksin ja turha

  TEKSTI: Ville Hänninen 
Maria Laukka (1942–2017) teki elämäntyönsä lastenkulttuurin parissa. Hän työskenteli ensin Taideteollisessa oppilaitoksessa/korkeakoulussa tuntiopettajana ja myöhemmin lehtorina ja apulaisprofessorina vuosina 1977–1989. Tämän jälkeen hän oli perustamassa Voipaalan taide- ja lastenkulttuurikeskusta ja työskenteli sen toiminnanjohtajana neljätoista vuotta. Sitä ennen ja sen rinnalla syntyi jatkuvasti muuta.