Lost your password?

Ajankohtaista SARV

Viimeisimmät artikkelit

Kommentit266 Näyttökertaa

Miksi kiistat kirjallisista lainoista eivät ratkea?

  TEKSTI: Sanna Nyqvist 
Katja Ketun romaanista Yöperhonen (WSOY 2015) löytyi useita sanatarkkoja yhtäläisyyksiä Helena Sinervon runoteokseen Avaruusruusuja (WSOY 2013). Suomen Kuvalehden artikkelissaan Karo Hämäläinen haastatteli molempia osapuolia, mutta samankaltaisuudet tekstien välillä jäivät mysteeriksi. Kirjallisuudentutkija Sanna Nyqvist selvittää, mistä ilmiössä on kyse.
Kolumnit184 Näyttökertaa

Luova ala liikehtii

  TEKSTI: Marja-Terttu Kivirinta 
Mitta on täysi! Kulttuuri- ja tapahtuma-ala Suomessa on kärvistellyt koronapandemian ja sen suojaksi säädettyjen rajoitusten takia viime vuoden maaliskuun puolivälistä lähtien.
Kommentit826 Näyttökertaa

Kirjailijaliitto takakenossa taiteilijapalkalle

  TEKSTI: Siskotuulikki Toijonen 
Kritiikin Uutisten haastattelussa ”Taiteen rahoituksen kokonaiskuva pahasti retuperällä” (22.5.) Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Paula Tuovinen korostaa, että taiteilijoiden tukemisessa pitäisi siirtyä ansiotuloon apurahojen sijaan. Suomen Kirjailijaliitossa ei tälle taiteilijapalkkaidealle hurrata, päinvastoin. Liiton puheenjohtaja Sirpa Kähkönen kommentoi.
Haastattelut825 Näyttökertaa

Taiteen rahoituksen kokonaiskuva pahasti retuperällä

  TEKSTI: Siskotuulikki Toijonen 
Paula Tuovisen mielestä nykyinen valtion taiteilija-apurahamalli on aikansa elänyt, jopa nöyryyttävä. Taiteen edistämiskeskuksen, Taiken johtaja on paljon vartijana virastossa, jonka tärkeimpänä tehtävänä on pyrkiä nykyistä laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen taiteen ja kulttuurin aseman kehittämiseksi. Helppoa se ei ole, mutta energinen Tuovinen uhkuu määrätietoisuutta. Arkailematta hän ajaa taiteen ja taiteilijoiden asiaa.
Esseet126 Näyttökertaa

Fantasmagorialumeen jäljillä, 1. osa: Maailmannäyttelyt, kauppakäytävät, keinovalon harhanäyt

  TEKSTI: Juha Drufva 
Fantasmagorian lumemaailman loivat maailmannäyttelyt, ylellisyysliikkeiden reunustamat kauppakäytävät ja keinovalon tuottamat harhanäyt. Totuuden jälkeisellä huomiotalouden aikakaudella on tervehdyttävää palauttaa mieleen filosofi Immanuel Kantin ajatus valehtelemisesta. Kun ihminen valehtelee, hän samalla johdattaa lähimmäisensä harhaiseen todellisuuteen, jolloin toinen ei voi tehdä johtopäätöksiä tosiasioiden perusteella. Valehtelija kohtelee tällöin toista ihmistä esineenä.
Esseet102 Näyttökertaa

Digitaalinen poetiikka tuulikaapissa

  TEKSTI: O.R. Helle-Kotka 
Poikkitaiteellisuus ja multimedia ovat vahvistaneet asemiaan runouden saralla samalla kun runoudesta on tullut olennainen estraditaiteen muoto. Jälkimmäistä siivittää lavarunousbuumi. Runot ovat kuitenkin myös videotaiteen muoto, jota määritelmät pakenevat. Jopa kilpailujen tuomarit kokevat haasteelliseksi luokitella onko kyseessä runovideo vai videoruno, sillä moni teos jää niiden välimaastoon eikä rajaa ole helppo vetää.
EsseetKritiikit138 Näyttökertaa

Kriittisen ajattelun arvostelua

  TEKSTI: Aki Petteri Lehtinen 
Pätevä argumentaatio edellyttää kriittistä ajattelua. Mutta kritiikin kieli itsekin joutuu kritiikin kohteeksi pragmatistisessa filosofiassa ja kognitiivisessa kielitieteessä. Totuudenmukaista tietoa tavoiteltaessa tulee sukeltaa ajattelutottumuksia ja kielenkäytön konventioita syvempiin vesiin.
HaastattelutKritiikin kannukset109 Näyttökertaa

Musiikki kantaa

  TEKSTI: Marissa Mehr 
Kritiikin Kannuksilla vastikään palkittu kapellimestari Emilia Hoving tiesi orkesterin eteen astuessaan, että tämä on hänen juttunsa. Pianoa, klarinettia ja selloa soittavalle Hovingille orkesteri on instrumenteista rakkain.
Kolumnit772 Näyttökertaa

Turve teki kulttuuriministeristä internetin meemin

  TEKSTI: Marja-Terttu Kivirinta 
Kulttuuriministerin arvostus ei useinkaan ole kovin suuri silloin, kun kulttuurin tekijät ja yleisö suuntaavat kriittisen katseen hänen työhönsä – oli ministeri sitten kuka hyvänsä ja minkä puolueen edustaja tahansa. Niin kulttuurin kuluttajilla kuin sen tekijöillä on tunne, että kulloisenkin hallituksen ministeri ei hallitse omaa toimialaansa lainkaan.
Kritiikit102 Näyttökertaa

Teatteriruumiita

  TEKSTI: Herman Raivio 
”Se, mitä näyttämöllä kannetaan ja kannatellaan, on aina jonkinlainen ruumis”. Tarkemmin ottaen kyse on esiintyvästä ruumiista. Toisaalta Kirkkopelto mietiskelee näyttämöllistä ruumista, onhan kontekstina teatteri. Kolmas ruumis on kielellinen. Kirkkopelto muotoilee: ”Esiintyvä ruumis kantaa esiin näyttämöllisen ruumiin, jonka kautta sekä esiintyjä että katsoja pääsevät kosketuksiin kielellisen ruumiillisuutensa kanssa”.
bursa escort