Ajankohtaista SARV

Viimeisimmät artikkelit

Kadonnutta aikaa etsimässä – Ville Hänninen ei kaihda herkkyyttä kriitikon ja kirjailijan työssä

Tapaamme Ville Hännisen (s. 1976) kanssa Ravintola Kirkukissa Helsingin Puotinharjussa. Ei ole sattumaa, että hän valitsi kohtaamispaikaksi tämän, rappeutuneessa, entisessä ostoskeskuksessa olevan etnisen ravintolan. Hänninen kun mieluusti hakeutuu syrjään, marginaaleihin. Niin myös kriitikkona, freelance-toimittajana ja tietokirjailijana.

Fiktion maailmanloppu

Kertomuksia nähdään nykyään kaikkialla, sielläkin missä niitä ei kertomuksentutkijan vinkkelistä ole. Kun minua pyydettiin kirjoittamaan essee kertomuksen käytön hyödyistä ja haitoista kritiikissä, ensimmäinen ajatukseni oli, että kritiikki tekstilajina on siinä määrin analyyttisuuteen sitoutunut, että se väistämättä on kertomuksena heikko.

Voittajien paraati: 118 vuotta Nobelin kirjallisuushistoriaa – osa 3

Nobelin kirjallisuuspalkinto on korkein tunnustus, jonka kirjailija voi urallaan saada. Samalla se on räjähdysherkkä ruutitynnyri, joka synnyttää kiivaita keskusteluja kirjallisuuden ja sen palkitsemisen merkityksestä. Kirjoitussarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa kirjallisuudentutkija Sanna Nyqvist lukee vuosien 1981–2019 Nobel-voittajia.

Valon ja varjon rajalla

Johann Wolfgang von Goethen (1749–1832) Zur Farbenlehre ilmestyi vuonna 1810. Nyt teoksen didaktinen osa on julkaistu ensi kertaa suomenkielisenä käännöksenä nimellä Värioppi. Didaktinen osa oli Goethen itsensäkin mielestä tärkein, ja muut alkuperäisen teoksen osat hän katsoi voitavan jättää pois uusintapainoksista. Virpi Alanen arvioi teoksen.

Vähän voodoota: spirituaalisesta käyttöesineestä museotaiteeksi ja takaisin

Reaktivaatio – spirituaalisen voiman palauttaminen teosesineelle – ei ole voodoossa mikään yleinen proseduuri, mutta sellaiseen on tullut tarve, kun voodooesineistöä palautetaan länsimaista niiden alkusijoille. Päätoimittajan ristiriitaisia ja potentiaalisesti hereettisiä mietteitä taiteesta ja spirituaalisesta voodoon innoittamana.

Laadun valvoja

Moomin Characters -konsernin hallituksen puheenjohtaja Sophia Jansson vaalii tätinsä perintöä. Se on monen muunkin menestyneen suomenruotsalaisen jälkeläisen osa.

”Kerrassaan suurenmoinen suunnitelma”

Samaan aikaan kun Helsinki viettää 200-vuotisjuhliaan Suomen pääkaupunkina ja juhlii asemaansa maailman muotoilupääkaupunkina, se käy läpi rajuinta muutosta sataan vuoteen. Muutokset koskevat ennen kaikkea Helsingin pitkää rantaviivaa: Jätkäsaarta, Telakkarantaa, Kalasatamaa ja Eteläsatamaa.

Digirunous haastaa kritiikin

”Kritiikin ja digirunouden suhde on vielä vakiintumaton. Perinteistä kirjallisuutta arvostelemaan tottuneelle kirjallisuuskriitikolle se voi aiheuttaa ongelmia.” Tämä Kritiikin Uutisten (3/2010) uudelleenjulkaisu omistetaan syyskuussa menehtyneelle runoilija Marko Niemelle (1974–2019), joka oli yksi digitaalisen runouden edelläkävijöistä Suomessa.

Käsittämätön taide, osa 2: Luomistekojen etiikasta

Nyökyttelemme päätämme väitteille taiteen korvaamattomuudesta. Oletamme, että taiteen luomisteoissa totuutemme ja eettisyytemme ovat pelissä tavalla, joihin muut pyrkimyksemme totuuteen ja hyvään eivät niin vain kykene. Tämä saa poikkeuksellisen ihmisen uhraamaan elämänsä taiteelle. Vähäisempi motivaatio ei kannattele. Nyökyttelemme mutta olemme ehkä unohtaneet ajatella, mitä tämä tarkoittaa.
bursa escort