Kalsealla Joensuun rautatieasemalla minua on vastassa satuolennon kaltainen pitkälettinen miekkonen. Kohteliaasti hän ottaa kapsäkkini ja asettelee sen parhaat päivänsä nähneen polkupyörän perässä kulkevaan punaiseen kuljetuslaatikkoon. Hän ei läiskyttele auton ovia, vaan tekee työmatkansa ja muutkin kulkunsa polkien. Uniikki, narratiiviseen journalismiin erikoistunut, vuonna 1979 syntynyt Sampsa Oinaala on myös journalistina.
Vuosi 2021. Suomi on ollut kiinni jo monta kuukautta ja tilanne jatkuu. Mutta kauppakeskukset ovat auki ja taustamusiikki, musakki, soi. Kiinni on erityisesti Suomen kulttuurielämä. Sitä ei auta se, että tavaratalot ovat auki, tavaraa myydään ja ostetaan. Ei auta sekään, että kapakat ovat auki, tuopit täyttyvät. Kaupatkin ovat auki, osa 24/24h vuorokaudessa. Sillä mikä auttaa pandemian torjunnassa, jos turvaväleistä ja maskeista ei välitetä?
Heta Jäälinoja nousi elokuvayleisön tietoisuuteen hurmaavalla animaatioelokuvallaan Penelope, joka syntyi opinnäytetyönä Viron taideakatemiaan. Elokuva esitettiin kymmenillä kansainvälisillä festivaaleilla ympäri maailmaa. Miten Jäälinojasta tuli animaatiotaiteilija ja mitä hänelle kuuluu tänään?
Suomen arvostelijain liiton toiminnanjohtaja Riikka Laczak aloitti pestissään 10 vuotta sitten. SARVin tämän ja viime vuoden hallituksista koostunut joukko tilasi runoilija Aura Nurmelta juhlarunon Laczakille.
Yksi suomalaisen kirjallisuuskritiikin historian kiinnostavista polemiikeista käytiin 175 vuotta sitten, kun J. V. Snellman hyökkäsi J. L. Runebergin Kuningas Fjalar -runoeepoksen kimppuun. Hegeliläinen dialektiikka ohjasi taidearvottamisen etiikkaa niin vahvasti, että Runeberg syytti lopulta Snellmania ”Hegelin harhaanjohtamaksi” – johon puolestaan Snellman vastasi, että vaikkei hänen tulkintaansa löytyisi Runebergin mielestä perusteita, on ”tulkinta yhä pätevä ja antaa runolle sen kauneimman selityksen”.
Suomen arvostelijain liitto julkaisi marraskuussa 2020 kritiikin eettiset ohjeet. Ohjeet laadittiin liiton 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Pelkkä juhlavuosi ei ollut kuitenkaan syynä eettisten ohjeiden laatimiselle. Kritiikille ei ollut olemassa aiemmin omia eettisiä ohjeita.
Suomen arvostelijain liiton toiminnanjohtaja Riikka Laczak aloitti pestissään tasan kymmenen vuotta sitten. Kriitikkouden ytimessä on asiantuntijuus, SARVin toiminnassa kollegiaalisuus ja ammatillisuuden edistäminen, hän kiteyttää.
Kritiikin Uutisten kevään teemoista yksi on läsnäolo: Läsnäolon kaipuu on tosiasia, mutta läsnäolon välttämättömyys on sekin yksi hyvinvoinnin ehdoista. Pandemian aiheuttama digitaalinen kulttuurikorvaushoito näyttää tällä hetkellä olevan juuri sitä itseään, korvaushoitoa.
Arvostelijain liiton jäsenet jakautuvat työsuhteensa kannalta kahteen pääryhmään. Toiseen kuuluvat lehtien, radion tms. palveluksessa olevat kulttuuritoimittajat, joilla on vakituinen toimi ja palkka. Toiseen ryhmään kuuluvat ns. free lancerit, jotka pää- tai sivutoimisesti tekevät juttuja kertapalkalla usein hyvinkin monelle työnantajalle. Tämän jutun aiheena ovat free lancer -arvostelijat ja heidän työoikeudellinen asemansa.
Todistettavasti kaikki hyvä runous on sosialistista. Parin vähäisin varauksin. Kunhan se vain on kirjoitettu kyllin pienellä kielellä ja kyllin syrjäisessä paikassa. Niin kuin suomeksi ja Suomessa. Epäilevä vakuuttukoon selailemalla Alan Boldin toimittamaa pokkaria The Penguin Book of Socialist Verse (1970, 12 s.).