Huomaan usein harmittelevani sitä, miten vähän eri lajit vuotavat toisiinsa kritiikissä. Runokriitikko tanssiesityksen sanallistajana ja tanssikriitikko romaanin kriitikkona on mahdollisuus, jota hyödynnetään aika vähän.
Miten näyttelijän uusi kielioppi kohtaa kotimaisen teatterikentän vuonna 2011? Esa Kirkkopellon johtamassa tutkimushankkeessa joukko tutkijoita ja taiteentekijöitä on purkanut Jouko Turkan näyttelijöille jakaman opin. He päätyvät liittämään sen osaksi länsimaisen teatterin modernismin kriisiä teoksessaan Nykynäyttelijän taide – horjutuksia ja siirtymiä (Maahenki, 2011). (Kritiikin Uutiset 3-4/2011)
Tämä artikkeli on julkaistu Kritiikin Uutisten numerossa 4/2016.
FILOSOFINEN SKEPTIKKO kyseenalaistaa varman tiedon mahdollisuuden. Hän ei kuitenkaan suhtaud...
Tämä artikkeli on julkaistu Kritiikin Uutisten numerossa 3/2016.
OSALLISTUIN 26.8.–2.9. Göteborgissa järjestettyyn, pohjoismaisille kriitikoille tarkoitettuu...
Tämä artikkeli on julkaistu Kritiikin Uutisten numerossa 2/2016.
ENNEN TAIDEKRITIIKIN jääviyskysymykset olivat ihmisten kokoisia. Pohdittiin, voiko kriitikko...
Tämä artikkeli on julkaistu Kritiikin Uutisten numerossa 1/2016.
SAARA TURUSEN Q-teatteriin käsikirjoittaman ja ohjaaman Tavallisuuden aave -esityksen alkupu...
