Kommentit

Saarikoski oli taitava dramaatikko kuunnelmissaan

Luin Jouni Tossavaisen esseen Kritiikin Uutisista (18.9.2024). Siinä hän käsittelee Pentti Saarikosken viimeiseksi jäänyttä runoelmaa Hämärän tanssit (1986). Tossavaisen mukaan runot muodostava ”draamallisen runoelman” ja hän erittelee sen dramatisoinnin ja esittämisen eri vaiheita. Kirjoituksensa aluksi hän käsittelee lyhyesti myös Saarikosken oikeita, alun perin draamaksi kirjoitettuja teoksia, kolmea kuunnelmaa.

Uusi julkinen hallinto saapui taiteen edistämisen kentälle – näin se maakunnissa koettiin

Useimpien länsimaiden hallitusohjelmiin on 1980-luvun alkupuolelta lähtien kuulunut valtion hallintojärjestelmien uudistaminen, missä tavoitellaan taloudellisia ja henkilöstöresurssien säästöjä. Samalla on tarkistettu julkisen sektorin roolia ja tehtäväkuvaa yleensä. Suomessa valtionhallintoa on päästy perusteellisesti mylläämään parin viime vuosikymmenen aikana.

Populaari teksti akateemisessa puntarissa

Tutkijat Kati Launis ja Jasmine Westerlund kirjoittivat tähän foorumiin arvion teoksestamme Kynällä raivattu reitti otsikolla ”Tiedon kudelmaa vai tutkimusta?” Otsikko oli mielestämme osuva – juuri tiedon kudelmaa olimme tästä laajalle lukijakunnalle tarkoitetusta teoksesta pyrkineet tekemään, emme akateemista tutkimusta.

Tiedon kudelmaa vai tutkimusta?

Mikä on tutkimustietoa ja mikä tutkimuksen pohjalta koottua tietoa? Pitäisikö tiedekirjoissa siirtyä viitekäytäntöihin? Mitkä ovat populaarin kirjoittamisen ehdot ja kontekstit? Syksyllä 2023 joukko kirjallisuuden- ja historiantutkijoita hieraisi silmiään lukiessaan mainostekstejä Anne Helttusen ja Annamari Sauren teoksesta Kynällä raivattu reitti. Suomalaisia kirjailijanaisia.

Oikeaa ja väärää käsitteenkäyttöä

"Markku Paasonen vastaa Kritiikin Uutisissa Herman Raivion kritiikkiin kirjastaan Lykätty salamurha ja pyrkii täsmentämään suhdettaan käsitteeseen. Hän vahvistaa ”käsitteelliseen rationaalisuuteen pohjaavan kielen käyttämisen olevan jokseenkin väkivaltaista puuhaa”. Hän vetoaa Hegeliin, joka olisi esittänyt väitteen jo kaksisataa vuotta sitten." Jukka Koskelaisen kommentti Markku Paasosen kirjoitukseen, joka oli vastaus Herman Raivion kritiikkiin Paasosen teoksesta.

Kyllä, Hertsi, ihan tosissaan!

”Onko Paasonen ihan tosissaan”, kysyi Herman Raivio Lykättyä salamurhaa koskevassa jutussa tässä taannoin. Se oli hyvä kysymys ja riemastutti kovasti. Liioittelu on kirjoittajan iloista suurimpia, sillä kukapa haluaisi aina olla tolkun ihminen. Mutta ehkä Paasonen on tosissaankin – vai mitäpä hän itse tuohon sanoisi? Markku Paasosen vastaus Herman Raivion kritiikkiin.
bursa escort