Suomen arvostelijain liiton toiminnanjohtaja Riikka Laczak aloitti pestissään tasan kymmenen vuotta sitten. Kriitikkouden ytimessä on asiantuntijuus, SARVin toiminnassa kollegiaalisuus ja ammatillisuuden edistäminen, hän kiteyttää.
Kun Juliana Hyrri löysi sarjakuvataiteen, hän tajusi voivansa sen avulla yhdistää kaiken mitä parhaiten osasi. Hyrri palkittiin Kritiikin Kannukset 2020 -tunnustuksella esikoiskirjastaan Satakieli joka ei laulanut.
Kritiikin Kannuksilla palkittu Ilja Lehtinen liukuu näytelmäkirjailijan, dramaturgin, esseistin ja spoken word -artistin roolien välillä. Elinvoima-esityksen jälkeen Lehtinen tuntee, että ekokatastrofin on jollain tavoin sisällyttävä hänen kaikkeen taiteelliseen toimintaansa.
Miten kritiikki pysyy perässä taiteenlajien monimuotoistumisessa? Onko sillä eväitä tarttua uudenlaisiin kulttuurimuotoihin, kuten burleskiin tai digitaalisiin peleihin? SARVin 1.12.2018 järjestämässä koulutuspäivässä vastattiin tähän haasteeseen, kun neljän suurta yleisösuosiota nauttivan mutta kritiikin näkökulmasta marginaalisen lajin, burleskin, stand-up-komiikan, lavarunouden ja digitaalisten pelien, asiantuntijat valottivat alaansa.
Otso Kantokorven poikkeuksellisen laaja elämäntyö nojasi ehtymättömään uteliaisuuteen, toimeliaisuuteen ja ihmisläheisyyteen. Ennen kaikkea hän oli järkkymätön taide- ja yhteiskuntakeskustelun herättäjä, kriitikko, joka sanoi mitä ajatteli. Hän näytti, että kriitikon tehtävänä on kyseenalaistaa, kaivautua yksinkertaistuksien alle ja pitää taiteen puolta. Hänen myötään tuli päätökseen eräs aikakausi suomalaisen taidekritiikin historiassa. Otso Kantokorven karhumainen ja moniulotteinen hahmo piirtyy neljän hänet tunteneen ihmisen kertomuksista.
Kun Kalle Kinnunen kirjoittaa elokuvista, sisältö ja taustat nivoutuvat yhteen. Elokuvan luonne taideteollisena kulttuurina on aina kiehtonut häntä. Se vaikuttaa myös elokuvakritiikin merkitykseen.
Suomen arvostelijain liiton tämän syksyn Kriitikkopäivä paneutui Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi suomalaisen kritiikin historiaan ja nykypäivään otsikolla "Kritiikin jäljet". Seminaari osoitti, ettei kritiikin historia...
Arkkitehtuurista koko uransa ajan kirjoittanut arkkitehti Tarja Nurmi on huolissaan arkkitehtuurikritiikin visualisoitumisesta. Hän linjaa hyvän arkkitehtuurikr...
Leoš Janáčekin Ovela kettu on ovela ooppera, joka pettää kuulijan odotukset. Kansallisoopperan alkuvuoden ensi-iltatuotannossa Klaus Haapaniemen design hämärsi oopperan elementtien totunnaisia suhteita ja haastoi kokemaan oopperaa uudella...
