Lost your password?

Verkkoarkisto

Esseet30 Näyttökertaa

”Hur kan du vara så säker?” Reflektioner över förhållandet mellan analys och upplevelse av musik

  TEKSTI: Caterina Stenius 
Musik är komposition eller improvisation, musik är beroende av ett framförande, musiken relaterar alltid till Historien med stort h, och historien med litet h, varmed jag avser det som kallas uppförandepraxis – alltså detta med hur man spelade Bach på Bachs tid och med vilka instrument. (Denna artikel publicerades ursprungligen i Kritiikin Uutiset – Kritikernytt 2/2008.)
Esseet72 Näyttökertaa

Esitystaiteen ja performanssin haasteista kritiikille

  TEKSTI: Pekka Luhta 
Viime vuosikymmenten performanssitaide on tulosta pääsääntöisesti teatterin ja kuvataiteen kentillä tapahtuneiden eriytymisten, erojen ja uusien kytkentöjen leikistä. Tällainen muotoa muuttava tila vaatii jatkuvaa uudelleenmäärittelyä. Määrittelijöinä on esiintynyt taiteen tutkijoita, taiteilijoita, tuottajia, kuraattoreita, eli kaikkia niitä osapuolia, jotka vaikuttavat puheena olevaan prosessiin. (Tämä artikkeli on ilmestynyt alkujaan Kritiikin Uutiset – Kritikernytt -lehden numerossa 1/2008.)
Esseet108 Näyttökertaa

Vain yhden kerran

  TEKSTI: Jukka Kemppinen 
Moderni suomalainen runous kirjoitettiin ruotsiksi, mutta unohdettiin. Sitä seurannut tulenkantajien modernismi vaikuttaa lähinnä lapsekkaalta. Kului vuosikymmeniä ennen kuin suomalaista kirjallisuutta pystyi kutsumaan taas eurooppalaiseksi.
Kolumnit190 Näyttökertaa

Ei enää ilmaisia haastatteluita

  TEKSTI: Matti Linnavuori 
Helsingin Sanomien kulttuurisivujen Katri Kallionpää purki hätkähdystään kolumnissaan syyskuussa 2011, kun joku näyttelijä oli pyytänyt lehdeltä rahaa haastattelusta. Kallionpää oli pitänyt näyttelijälle lyhyen esitelmän, kuinka ”totuutta ei voi myydä eikä ostaa.”
EsseetKolumnit198 Näyttökertaa

Millä taiteilija tulee toimeen?

  TEKSTI: Tommi Uschanov 
Taiteilijan odotetaan olevan yhteiskuntakriittinen, mutta samalla odotetaan myös, että yhteiskunta silti tukee häntä institutionaalisesti ja taloudellisesti. Millä taiteilija tulee toimeen? Pitäisikö taiteilijan ensin purra kättä, joka häntä ruokkii, ja sitten puhaltaa kun tuli pipi? Vai vuoropäivinä purra kättä ja suudella sitä? Ehkä koko ongelma on näennäinen. Ehkä se, että taiteilijat suostuvat ottamaan vastaan yhteiskunnan tukea, on jo sinänsä osoitus siitä, että heidän yhteiskuntakriittisyydellään on rajansa.
Esseet93 Näyttökertaa

Emergentti pelaaminen

  TEKSTI: Teemu Manninen 
Ensimmäinen tietokonepelisukupolvi on nyt tulossa keski-ikäiseksi. He eivät koskaan lopettaneet pelaamista. Yhä useampi pelaa ennemmin kuin katsoo televisiota tai käy elokuvissa. Kulttuurijournalismi ei ole pysynyt ilmiön perässä.
Esseet94 Näyttökertaa

Kurjuuskirjallisuudesta terapiaa

  TEKSTI: Outi Oja 
Yhdysvaltalainen Lauren Stratford julkaisi 1988 Satan’s Underground -nimisen omaelämäkerran. Kirjailija kertoi siinä karmivasta lapsuudestaan väkivaltaisen satanistisen kultin keskellä. Tarina jatkuvien raiskausten uhriksi joutumisesta jatkui kahdessa seuraavassa omaelämäkerrassa. Stratford väitti olleensa osa Kalifornian Kernin piirikunnassa vallinnutta kulttia, joka oli paljastunut aiemmin.
Kritiikit111 Näyttökertaa

Hyvästä taiteilijasta tulee huono yrittäjä

  TEKSTI: Juho Kankaanpää 
Kokenut kuvataidekriitikko ja Kritiikin Uutisten entinen päätoimittaja Otso Kantokorpi on ollut näkyvä hahmo suomalaisessa kulttuuridebatissa. Kantokorpi on osallistunut taidekeskusteluun muun muassa Yle Radio 1:n kulttuuriohjelma Kultakuumeessa, jonka kolumnistina hän aloitti vuonna 2006. Jynkkää menoa Punavuoressa -kokoelmaan on valikoitu yhdeksän vuoden ajalta noin 80 kolumnia. Ne on jaoteltu väljästi aihepiireittäin neljään osastoon.
bursa escort