tutkimus

Kohtaaminen kriitikon työkaluna, osa 3: Livekritiikki

Kolmiosaisessa juttusarjassa Heidi Backström tarkastelee kohtaamista kriitikon työkaluna kolmesta näkökulmasta, jotka ovat dialoginen kritiikki, keskustele kriitikon kanssa -konsepti ja livekritiikki. Viimeisessä osassa pohditaan mitä on kaikkea taidekritiikki, siis teokseen kohdistuva punnittu, ammattimainen, arvottava ja tulkitseva toiminta voisi olla livetilanteessa ja liveformaattina, niin että sitä kutsutaan ja se tunnistetaan taidekritiikiksi.

Kohtaaminen kriitikon työkaluna, osa 2: Keskustele kriitikon kanssa -konsepti

Yhtenä Suomen arvostelijain liiton vuosina 2020–2023 toteuttaman Kritiikki näkyy! -hankkeen osa-alueena oli ”Keskustele kriitikon kanssa”. ”Hankkeen piirissä tarjottiin yleisön jäsenille mahdollisuutta keskustella kahden kriitikon kanssa esityksestä, konsertista, teoksista tai elokuvista. Osallistujat etsittiin pääasiassa sosiaalisen median kautta. Intiimit tilanteet olivat antoisia myös kriitikoille.”

Teatterikritiikistä katosi tulkinta ja palstatila

Kritiikin Uutisten kesä -22: Esittävän taiteen haasteita. Minna-Kristiina Linkalan väitöskirja teatterikritiikistä paljastaa muutokseen sysänneet vallan kentät: talouden ja julkisuuden. Taidekirjoittamisen eliittijulkisuus on jäänyt valtamediassa pimentoon (Kritiikin Uutiset 3/2014).

Yhdessä vahvaksi – Pirkko Kosken kaudella teatteritiede kasvoi kokoaan suuremmaksi

Teatterimuseossa vietettiin joulukuun lopussa teatterintutkimuksen syyspäiviä ristiriitaisissa tunnelmissa. Teatterin tutkimuksen seura halusi kunnioittaa teatteritieteen professori emerita Pirkko Kosken 80-vuotissyntymäpäivää ja kiittää häntä valtavasta panoksesta oppiaineen kehittämisessä. Samaan aikaan teatteriväki keräsi nimiä adressiin, jossa vaadittiin teatteritieteen säilyttämistä opintosuuntana.

Yhteisössä vai ideologiamarkkinoilla?

Kulttuurintutkija Hanna Kuuselan uusi kirja Kollaboraatio – Yhteistekijyys nykykirjallisuudessa ja taiteessa on tietosisällöiltään runsaampi kuin osasin toivoakaan. Kuusela on ajattelijana ja tutkijana tarkkavainuinen ja innostava, ja mikä parasta: erinomainen kriitikko – joka kirjallaan kutsuu kriittiseen keskusteluun kanssaan.

Valon ja varjon rajalla

Johann Wolfgang von Goethen (1749–1832) Zur Farbenlehre ilmestyi vuonna 1810. Nyt teoksen didaktinen osa on julkaistu ensi kertaa suomenkielisenä käännöksenä nimellä Värioppi. Didaktinen osa oli Goethen itsensäkin mielestä tärkein, ja muut alkuperäisen teoksen osat hän katsoi voitavan jättää pois uusintapainoksista. Virpi Alanen arvioi teoksen.

Jäljelle jää kritiikki

Olen lukenut pitkin kevättä huhtikuussa ilmestynyttä elämäkertaa Hanna Granfeltista (1884–1952), suuresta suomalaisesta sopraanosta. Salla Leponiemen kirjoittama Jumalainen kipuna (Gummerus 2018) kuvaa...
bursa escort