tietokirjallisuus

Median portsareita kaivataan yhä kipeämmin

Yksilöllisyyttä ja yksityisen suojaa korostavassa tietoyhteiskunnassa kerätään huipputeknologian avulla kansalaisilta kaikkein intiimeimmät tiedot kaupallisesti hyödynnettäväksi. Tämä tavoite on täysin vastakkainen perinteisen porvarillisen julkisuuden ja hegeliläisen kansalaisyhteiskunnan näkemyksen kanssa. Samaan aikaan Suomessa kaupallinen media koettaa sivuuttaa Yleisradion osana hyvinvointivaltion kulttuuripolitiikkaa.

Psykedeeleistä ja kuvataiteesta

Psykedeelit ja niihin liittyvä kuvataide vaikuttaa kiinnostavan niin mediaa kuin suurta yleisöäkin. Vuonna 2018 rekisteröidyn Psykedeelisen sivistyksen liiton kevään suurprojektit, kirja Psykedeelit ja luovuus kotimaisessa kuvataiteessa (300 s.) ja samanniminen näyttely Helsingissä Vallillan konepajalla (5.5.–25.5.2024) ylittivät uutiskynnyksen laajasti.

Tietotaito, jolla on sosiaalista ja yksilöllistä merkitystä

Tietoyhteiskunnassa erilaiset tekstit ympäröivät ihmisiä kaikkialla. Paljon puhutaan medialukutaidosta, mutta se on vain yksi lukutaidon laji, jonka lisäksi tarvitaan leegio muita lukemisen ja tulkinnan taitoja. Lukemisen kulttuurit -kirjassa esitellään näitä lukemisen haasteita 1800-luvun yksinkertaisesta talonpoikaiskulttuurista nykyisiin monilukutaidon vaatimuksiin ja suosiotaan kasvattaviin kirjabloggareihin.

Populaari teksti akateemisessa puntarissa

Tutkijat Kati Launis ja Jasmine Westerlund kirjoittivat tähän foorumiin arvion teoksestamme Kynällä raivattu reitti otsikolla ”Tiedon kudelmaa vai tutkimusta?” Otsikko oli mielestämme osuva – juuri tiedon kudelmaa olimme tästä laajalle lukijakunnalle tarkoitetusta teoksesta pyrkineet tekemään, emme akateemista tutkimusta.

Tiedon kudelmaa vai tutkimusta?

Mikä on tutkimustietoa ja mikä tutkimuksen pohjalta koottua tietoa? Pitäisikö tiedekirjoissa siirtyä viitekäytäntöihin? Mitkä ovat populaarin kirjoittamisen ehdot ja kontekstit? Syksyllä 2023 joukko kirjallisuuden- ja historiantutkijoita hieraisi silmiään lukiessaan mainostekstejä Anne Helttusen ja Annamari Sauren teoksesta Kynällä raivattu reitti. Suomalaisia kirjailijanaisia.

Kirjallisuuden suuresta narrista tuli sananvapauden marttyyri

Marko A. Hautalan massiivinen tietokirja Algoth – Kapinallinen kynämies valottaa kiintoisalla tavalla mystisen kirjailijan Algoth Untolan (1868–1918) värikästä elämäntaivalta ja suurta kirjailijantyötä. Teoksen julkaisua voi pitää melkoisena kulttuuritekona, koska Untolasta, niin suuri kirjailija kuin hän onkin, ei ole aikaisemmin julkaistu kunnon elämäkertateosta.

Tietokirjakritiikin kolme teetä: tieto, tekijyys ja tarina

Kaikesta Suomessa julkaistusta kirjallisuudesta noin 80% on tietokirjallisuutta, ja suosio on suurta myös lainaustilastoissa. Tiedon kohteiden, tyylien ja käsittelytapojen kirjo vaatii kriitikolta aiempaa suurempaa nyanssien tajua. Vaikka faktan muotokirjo ja kysyntä on suurta, sen arvottamisen perusteista ei juuri keskustella. Ainakin kysymykset tietokirjan tiedosta, tekijyydestä ja tarinallisuudesta ovat faktatulvan pyörteissä entistä tärkeämpiä.
bursa escort