Lost your password?

teatteri

Kritiikit388 Näyttökertaa

Kriitikoista kriittisin

  TEKSTI: Pekka Wahlstedt 
Jukka Kajava tuli minulle tutuksi jo 60-luvulla, kun olin vielä pieni pojankoltiainen. Työväenluokkaan kuuluva isäni aamun Hesaria lukiessaan ensin huudahti ”hyvä Kari” ja jonkin ajan päästä ”saatanan Kajava”. Toisin kuin toinen Helsingin Sanomien suuri lyttääjä Seppo Heikinheimo, Kajava oli tunnettu nimi kaikkialla, kulttuuripiireistä raskaan työn raatajiin.
Kritiikit169 Näyttökertaa

Tähdistä kohti tähtikuviota

  TEKSTI: Maria Säkö 
Miten näyttelijän uusi kielioppi kohtaa kotimaisen teatterikentän vuonna 2011? Esa Kirkkopellon johtamassa tutkimushankkeessa joukko tutkijoita ja taiteentekijöitä on purkanut Jouko Turkan näyttelijöille jakaman opin. He päätyvät liittämään sen osaksi länsimaisen teatterin modernismin kriisiä teoksessaan Nykynäyttelijän taide – horjutuksia ja siirtymiä (Maahenki, 2011). (Kritiikin Uutiset 3-4/2011)
Haastattelut401 Näyttökertaa

Teatterikritiikistä katosi tulkinta ja palstatila

  TEKSTI: Maija Jelkänen 
Kritiikin Uutisten kesä -22: Esittävän taiteen haasteita. Minna-Kristiina Linkalan väitöskirja teatterikritiikistä paljastaa muutokseen sysänneet vallan kentät: talouden ja julkisuuden. Taidekirjoittamisen eliittijulkisuus on jäänyt valtamediassa pimentoon (Kritiikin Uutiset 3/2014).
EsseetKritiikit1127 Näyttökertaa

Erehdysten tragedia kuten haluatte (The tragedy of errors as you like it)

  TEKSTI: Soila Lehtonen 
Hamlet on pesusieni. Hamlet on ”Mona Lisa”. Kaikissa näyttelijöissä piilee Hamlet, joka pyrkii esiin, samoin Hamlet useimmissa ohjaajissa. Ian McKellenin Hamletista Lontoossa 1971 alkoi ihastukseni Englantiin, englantiin ja Shakespeareen: 20 teatteri-Hamletia ja seitsemän katkelmaa tai muunnelmaa. 22:sta on tallella lehtiarvioita, muistikuvia ei kaikista.
Kritiikit381 Näyttökertaa

Kansallisteatteria juhlitaan kahdella teoksella

  TEKSTI: Mikko-Olavi Seppälä 
Suomen Kansallisteatteri juhlii 150-vuotista historiaansa ensimmäisenä suomenkielisenä ammattiteatterina. Juhlavuoden kunniaksi on ilmestynyt kaksi huolellisesti laadittua teosta, Kai Häggmanin kokonaishistoria Päänäyttämöllä sekä Pirkko Kosken rajatumpi tutkimus Finland’s National Theatre 1974–1991.
Kolumnit1744 Näyttökertaa

Missä raha, siellä ei naisia

  TEKSTI: Anneli Kanto 
Follow the money, sanovat etsivät toisilleen poliisisarjoissa tietäväisen näköisinä. Rahapolun seuraaminen on hyvä johtolanka paljastamaan naisen paikka kulttuurialalla ja palkka siinä ohessa.
Kritiikit296 Näyttökertaa

V-tyylillä

  TEKSTI: Herman Raivio 
Halu näkyä ja olla esillä on nyt suositumpaa kuin koskaan. Työelämässä luvataan näkyvyyttä niille, joille ei makseta palkkaa. Taide- ja kulttuurielämässä näkyvyydestä kilpaillaan. Se on valuuttaa. Jos joku kuvittelee, että haluaa näkyä omasta vapaasta tahdostaan, todennäköisesti erehtyy. Ihmisiä velvoitetaan olemaan esillä.
Haastattelut404 Näyttökertaa

Yhdessä vahvaksi – Pirkko Kosken kaudella teatteritiede kasvoi kokoaan suuremmaksi

  TEKSTI: Katri Tanskanen 
Teatterimuseossa vietettiin joulukuun lopussa teatterintutkimuksen syyspäiviä ristiriitaisissa tunnelmissa. Teatterin tutkimuksen seura halusi kunnioittaa teatteritieteen professori emerita Pirkko Kosken 80-vuotissyntymäpäivää ja kiittää häntä valtavasta panoksesta oppiaineen kehittämisessä. Samaan aikaan teatteriväki keräsi nimiä adressiin, jossa vaadittiin teatteritieteen säilyttämistä opintosuuntana.
Kritiikit237 Näyttökertaa

Teatteriruumiita

  TEKSTI: Herman Raivio 
”Se, mitä näyttämöllä kannetaan ja kannatellaan, on aina jonkinlainen ruumis”. Tarkemmin ottaen kyse on esiintyvästä ruumiista. Toisaalta Kirkkopelto mietiskelee näyttämöllistä ruumista, onhan kontekstina teatteri. Kolmas ruumis on kielellinen. Kirkkopelto muotoilee: ”Esiintyvä ruumis kantaa esiin näyttämöllisen ruumiin, jonka kautta sekä esiintyjä että katsoja pääsevät kosketuksiin kielellisen ruumiillisuutensa kanssa”.
Kolumnit463 Näyttökertaa

Avatkaa museot, konserttisalit ja teatterit!!!

  TEKSTI: Marja-Terttu Kivirinta 
Vuosi 2021. Suomi on ollut kiinni jo monta kuukautta ja tilanne jatkuu. Mutta kauppakeskukset ovat auki ja taustamusiikki, musakki, soi. Kiinni on erityisesti Suomen kulttuurielämä. Sitä ei auta se, että tavaratalot ovat auki, tavaraa myydään ja ostetaan. Ei auta sekään, että kapakat ovat auki, tuopit täyttyvät. Kaupatkin ovat auki, osa 24/24h vuorokaudessa. Sillä mikä auttaa pandemian torjunnassa, jos turvaväleistä ja maskeista ei välitetä?
bursa escort