taiteen filosofia

Hämärän värit, eli mihin estetiikkaa voisi tarvita

Taiteesta kirjoittavan täytyy päättää, missä määrin ja minkälaiseen teoriakirjallisuuteen perehtyy. Esimerkiksi taiteilijoiden itse hyödyntämistä ajankohtaisista käsitepaketeista kannattaa olla kartalla, mutta myös estetiikka voi olla iloksi. Se liittyy suoraan erääseen taidekirjoittamisen keskeiseen kysymykseen, eli miten saattaa kokemus kieleksi. Asiaa havainnollistaakseni luon tässä esseessä myös lyhyen katsauksen estetiikan historiaan, ja yhdistän sen nykyisiä näkökulmia affektiteoriaan.

Vähän voodoota: spirituaalisesta käyttöesineestä museotaiteeksi ja takaisin

Reaktivaatio – spirituaalisen voiman palauttaminen teosesineelle – ei ole voodoossa mikään yleinen proseduuri, mutta sellaiseen on tullut tarve, kun voodooesineistöä palautetaan länsimaista niiden alkusijoille. Päätoimittajan ristiriitaisia ja potentiaalisesti hereettisiä mietteitä taiteesta ja spirituaalisesta voodoon innoittamana.

Käsittämätön taide, osa 2: Luomistekojen etiikasta

Nyökyttelemme päätämme väitteille taiteen korvaamattomuudesta. Oletamme, että taiteen luomisteoissa totuutemme ja eettisyytemme ovat pelissä tavalla, joihin muut pyrkimyksemme totuuteen ja hyvään eivät niin vain kykene. Tämä saa poikkeuksellisen ihmisen uhraamaan elämänsä taiteelle. Vähäisempi motivaatio ei kannattele. Nyökyttelemme mutta olemme ehkä unohtaneet ajatella, mitä tämä tarkoittaa.

Onko taiteella tarkoitus?

Runoilija Timo Salon tarkastelussa Alva Noën taiteen luonnetta pohtiva teos Omituisia työkaluja – taide ja ihmisluonto. ”Omituisia työkaluja tarttuu rohkeasti kysymykseen taiteen olemuksesta ja merkityksestä ihmislajille.”

Käsittämätön taide, osa 1: Nykytaiteen käsitehistoriasta

”Tavoitellessaan moraalista päämäärää runoilija uhraa runollisen voimansa; eikä tällöin olisi hätiköityä lyödä vetoa, että teoksesta tulee surkea. Runous ei voi kuin menehtymisen tai heikkenemisen uhalla muuttua tieteeksi tai moraalifilosofiaksi... Todisteleva mielenlaatu... on runollisen mielenlaadun suora vastakohta.” (Charles Baudelaire) Kysymys: kuvaileeko Baudelaire yllä yhden käsityksen taiteesta ja yhden taiteelle vastakkaisen ”todistelevan mielenlaadun” vai kuvaileeko hän kaksi samanarvoista mutta vastakkaista käsitystä taiteesta?

Olemassaolomme taiteen peilissä

Ihmiskunnan historia on ajattelutapojen historiaa. Se, ovatko ajattelijat mieltäneet itsensä hallitsijan rooliin ja poliittisiksi toimijoiksi, vai näiden roolien ulkopuolelle, on vaihdellut kulloistenkin filosofisten suuntausten mukaan.

Elämä esteettisenä kokonaisuutena

Yhdysvaltalaisella kasvatuspsykologilla ja filosofilla John Deweyllä (1859–1952) on paljon mielenkiintoisia ja tärkeitä huomioita taiteen ja arkikokemuksen eriytymisestä. Ymmärtäessään taiteen ensisijaisesti kokemuksena Dewey...
bursa escort