taiteen filosofia

Käsittämätön taide, osa 2: Luomistekojen etiikasta

Nyökyttelemme päätämme väitteille taiteen korvaamattomuudesta. Oletamme, että taiteen luomisteoissa totuutemme ja eettisyytemme ovat pelissä tavalla, joihin muut pyrkimyksemme totuuteen ja hyvään eivät niin vain kykene. Tämä saa poikkeuksellisen ihmisen uhraamaan elämänsä taiteelle. Vähäisempi motivaatio ei kannattele. Nyökyttelemme mutta olemme ehkä unohtaneet ajatella, mitä tämä tarkoittaa.

Onko taiteella tarkoitus?

Runoilija Timo Salon tarkastelussa Alva Noën taiteen luonnetta pohtiva teos Omituisia työkaluja – taide ja ihmisluonto. ”Omituisia työkaluja tarttuu rohkeasti kysymykseen taiteen olemuksesta ja merkityksestä ihmislajille.”

Käsittämätön taide, osa 1: Nykytaiteen käsitehistoriasta

”Tavoitellessaan moraalista päämäärää runoilija uhraa runollisen voimansa; eikä tällöin olisi hätiköityä lyödä vetoa, että teoksesta tulee surkea. Runous ei voi kuin menehtymisen tai heikkenemisen uhalla muuttua tieteeksi tai moraalifilosofiaksi... Todisteleva mielenlaatu... on runollisen mielenlaadun suora vastakohta.” (Charles Baudelaire) Kysymys: kuvaileeko Baudelaire yllä yhden käsityksen taiteesta ja yhden taiteelle vastakkaisen ”todistelevan mielenlaadun” vai kuvaileeko hän kaksi samanarvoista mutta vastakkaista käsitystä taiteesta?

Olemassaolomme taiteen peilissä

Ihmiskunnan historia on ajattelutapojen historiaa. Se, ovatko ajattelijat mieltäneet itsensä hallitsijan rooliin ja poliittisiksi toimijoiksi, vai näiden roolien ulkopuolelle, on vaihdellut kulloistenkin filosofisten suuntausten mukaan.

Elämä esteettisenä kokonaisuutena

Yhdysvaltalaisella kasvatuspsykologilla ja filosofilla John Deweyllä (1859–1952) on paljon mielenkiintoisia ja tärkeitä huomioita taiteen ja arkikokemuksen eriytymisestä. Ymmärtäessään taiteen ensisijaisesti kokemuksena Dewey...