Taike

Uusi julkinen hallinto saapui taiteen edistämisen kentälle – näin se maakunnissa koettiin

Useimpien länsimaiden hallitusohjelmiin on 1980-luvun alkupuolelta lähtien kuulunut valtion hallintojärjestelmien uudistaminen, missä tavoitellaan taloudellisia ja henkilöstöresurssien säästöjä. Samalla on tarkistettu julkisen sektorin roolia ja tehtäväkuvaa yleensä. Suomessa valtionhallintoa on päästy perusteellisesti mylläämään parin viime vuosikymmenen aikana.

Esittävien taiteiden siiloja sula(u)ttamassa

Esittävien taiteiden kenttä koostuu perinteisesti teatterista, tanssista ja sirkuksesta. Nukke- ja esineteatteri sekä esitys- ja performanssitaide lasketaan myös yhä tavallisemmin mukaan omina lajeinaan. Lähivuosina rajapinnat lajien välillä ovat venyneet ja vuotaneet näkyvästi ja usein puhutaan nykyesityksestä silloin kun teosta ei syystä tai toisesta pystytä tai haluta liittää johonkin vakiintuneeseen lajiin.

Oskari Onninen double feature, 2/2: ”Rahan kaataminen taiteelle ykkösprioriteettina”

Pop-kriitikko Oskari Onninen on ottanut taidekritiikin nykytilan ohella räväkästi kantaa myös taiteen rahoitukseen. Se, miksi taiteen kentällä rahasta suoraan puhumista vältellään, on hänestä hyvä kysymys. ”On jännittävää, että vaikkapa koronakeskustelussa korostettiin taiteen olevan itseisarvo ja samaan aikaan korostettiin, että nyt paha Krista Kiuru on vienyt taiteilijoilta elinkeinon.”

Paljon harvoille vai vähän monille?

Taiteen tukemisen ikuinen ongelma on, annetaanko paljon harvoille, ”huipuille” vai jaetaanko niukkuutta pienemmin apurahoin mutta isommalle joukolle. Taiteen edistämiskeskuksen Taiken visioinnissa on lausuttu julki linjaus, että pienistä apurahoista siirrytään suurempiin. Myös pienistä yksiköistä halutaan eroon.

Kirjailijaliitto takakenossa taiteilijapalkalle

Kritiikin Uutisten haastattelussa ”Taiteen rahoituksen kokonaiskuva pahasti retuperällä” (22.5.) Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Paula Tuovinen korostaa, että taiteilijoiden tukemisessa pitäisi siirtyä ansiotuloon apurahojen sijaan. Suomen Kirjailijaliitossa ei tälle taiteilijapalkkaidealle hurrata, päinvastoin. Liiton puheenjohtaja Sirpa Kähkönen kommentoi.

Taiteen rahoituksen kokonaiskuva pahasti retuperällä

Paula Tuovisen mielestä nykyinen valtion taiteilija-apurahamalli on aikansa elänyt, jopa nöyryyttävä. Taiteen edistämiskeskuksen, Taiken johtaja on paljon vartijana virastossa, jonka tärkeimpänä tehtävänä on pyrkiä nykyistä laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen taiteen ja kulttuurin aseman kehittämiseksi. Helppoa se ei ole, mutta energinen Tuovinen uhkuu määrätietoisuutta. Arkailematta hän ajaa taiteen ja taiteilijoiden asiaa.

Valinta on vaikea, mutta yksimielinen – Näkökulmia taideraadeissa työskentelyyn

Suomi on tuhansien taidepalkintojen maa. Jos televisioiduissa gaaloissa jaettavat Jussit, Venlat ja Emmat jätetään laskuista, lienevät näkyvimpiä kaunokirjallisuudelle jaettavat palkinnot sekä taiteen valtiopalkinnot. Jokaisen jaetun palkinnon takana on raati, joskus myös esiraati, joka siivilöi ehdokkaat suuresta määrästä taidetta ja teoksia.

Kriitikot ja journalistit taiteen edistäjinä − miten Taiteen edistämiskeskus tukee taidejournalismia?

Kuka päättää kriitikoiden apurahoista ja eläkkeistä Taikessa? Millä kriteereillä apurahapäätöksiä tehdään? Kuinka kasvattaa taidejournalismin tukea? Keväällä Taiken johtajan pallilta väistynyt Minna Sirnö, taiteen tukemisen päällikkö Esa Rantanen sekä kirjallisuustoimikunnan jäsen ja taidejournalismin jaoksen puheenjohtajana vuosina 2015−2016 toiminut Pirkko Heikkinen vastasivat kysymyksiin.

Mahdollista, Taike!

Vietimme hetki sitten Kalevalan päivää, suomalaisen kulttuurin merkkipäivää. Samaisena päivänä viisi vuotta Taiteen edistämiskeskuksen johtajana ollut Minna Sirnö siirtyi sivuun tehden samalla tilaa uudelle johtajalle.
bursa escort