Analysoin 20 vuotta sitten gradussani, itsetietoisena nuorukaisena, nykytaiteen ARS-näyttelyiden näyttelyluetteloita. Nyt huomaan, että tutkimustyön lopputulos olisi ollut erilainen, jos olisin uskaltanut päästää taiteen iholle.
Syvällisempi kiinnostus muotiin heräsi Aalto-yliopiston muodin tutkimuksen professoriksi vuonna 2017 nimetylle Annamari Vänskälle opiskelujen väitöskirjavaiheessa, kun taidehistoria avautui hänelle muodin tutkimuksen suuntaan. Väitöskirjassaan Vänskä tutki kulttuurin kuvallistumista ja muun muassa muotikuvaa sukupuolia tuottavana sosiaalisena teknologiana.
Voiko kuvataiteilija ottaa lopputilin? Kun taiteilija lopettaa, hän arkijärjen mukaan katoaa taidemaailmasta. Kuvataiteilija lakkaa pitämästä näyttelyitä, muusikko vie instrumentin varastoon eikä näyttelijä enää nouse lavalle. Joistakin lopettaneista tulee legendoja. Toiset vaipuvat unholaan, kuten silloin kun taidemaailmalle tuntematon taiteilija lopettaa.
”Tiedättekö, keitä olivat Olga Gummerus-Ehrström (1876–1938) ja Eric O. W. Ehrström (1881–1934), myös lempinimillä Olli ja Bucklan tunnettu monipuolinen taiteilijapariskunta, joka teki paljon yhteistyötä? Minun on tunnustettava, että kun sain kutsun Serlachius-museoiden näyttelyn avajaisiin, en taidehistorioitsijataustastani huolimatta lainkaan tiennyt, keistä oikein oli kysymys.” Taidehistorioitsija Taava Koskinen kirjoittaa taiteilijapariskunnan elämää ja tuotantoa käsittelevästä näyttelystä Serlachius-museoissa.
Se tunnustettu, taidehistoriallinen suomalaisen maalauksen kultakausi on kansallisromantiikkaan ja karelianismiin nojaavaa taide 1800-luvun lopun ja 1900-luvun ...
Matti Mäkelä on vapaaksi kirjailijaksi vuonna 1994 jättäytynyt filosofian tohtori, kriitikko ja esseisti. Uusimmassa teoksessaan "Tämä ei ole taidetta" Tabujen rikkominen kissantaposta mustaan marsalkkaan hän käsittelee...
