taide

Tekoäly ja kritiikki – keskustelu Lavaklubilla

Suomen arvostelijain liitto järjesti 8.4.2019 Lavaklubilla paneelikeskustelun otsikolla Tekoäly ja taidekritiikki. Paneeliin osallistui yhdysvaltalainen, tekoälystä kirjoittanut kriitikko Ben Davis, pelikriitikko Aleksandr Manzos, digitaalisten kuvien parissa työskentelevä taiteilija Tuomo Rainio sekä pop-musiikista kirjoittava toimittaja ja kriitikko Iida-Sofia Hirvonen. Keskustelua moderoi SARVin puheenjohtaja, kriitikko Maria Säkö.

Yhteisössä vai ideologiamarkkinoilla?

Kulttuurintutkija Hanna Kuuselan uusi kirja Kollaboraatio – Yhteistekijyys nykykirjallisuudessa ja taiteessa on tietosisällöiltään runsaampi kuin osasin toivoakaan. Kuusela on ajattelijana ja tutkijana tarkkavainuinen ja innostava, ja mikä parasta: erinomainen kriitikko – joka kirjallaan kutsuu kriittiseen keskusteluun kanssaan.

Töissä pilvessä

Miten (nuoret) nykytaiteilijat voivat vastata digitalisaation uusiin vaatimuksiin, ellei niitä myös keskeisesti koulutuksessa opeteta? Ja miten vältetään se, että taiteellisen ilmaisun sijasta digitaalisuudesta tulee pelkkää teknistä osaamista?

Valon ja varjon rajalla

Johann Wolfgang von Goethen (1749–1832) Zur Farbenlehre ilmestyi vuonna 1810. Nyt teoksen didaktinen osa on julkaistu ensi kertaa suomenkielisenä käännöksenä nimellä Värioppi. Didaktinen osa oli Goethen itsensäkin mielestä tärkein, ja muut alkuperäisen teoksen osat hän katsoi voitavan jättää pois uusintapainoksista. Virpi Alanen arvioi teoksen.

Onko taiteella tarkoitus?

Runoilija Timo Salon tarkastelussa Alva Noën taiteen luonnetta pohtiva teos Omituisia työkaluja – taide ja ihmisluonto. ”Omituisia työkaluja tarttuu rohkeasti kysymykseen taiteen olemuksesta ja merkityksestä ihmislajille.”

Mittaamattomuus elävän ymmärtämisen keskiössä

Kritiikin Uutisten keväässä tullaan käsittelemään aihetta digitaalisuus ja kritiikki – juttuehdotuksia voi lähettää 15.4. asti osoitteeseen kritiikin.uutiset@sarv.fi. Varaslähtönä aiheeseen Maria Hirvi-Ijäs tarkastelee mittaamisen ja mittaamattomuuden välistä kriisiä arviossaan Jonna Bornemarkin suurta suosiota saavuttaneesta teoksesta Det omätbaras renässans (2018).
bursa escort