Tietoa ei voi omistaa, mutta kysymys lähteiden ilmoittamisesta ja reilusta käytöstä korostuu polarisoituvassa kirjamarkkinassa. Lähteistä kertominen voi kuitenkin olla tietokirjan suola, ei mikään välttämätön paha.
Ruoka on nautinto, ilo ja vaara. Se on vallan ja kontrollin väline. Kansan voi näännyttää nälkään tai sen voi lihottaa liikkumattomaksi. Ruokaa voi väärentää ja sillä voi myös sotia.
Vuosi 2020 tarkoitti minulle mappeja ja kansioita. Se tarkoitti kymmeniä paksuja nahkaselkäisiä tai pahvisia mappeja, joiden sivuille oli liimattu kellastuneita balettikritiikkejä. Välillä kritiikin pitkät lipareet oli monimutkaisesti taiteltu sivujen väliin tai korjattu teipillä, joskus niistä puuttui olennaisia palasia.
Vuotta 1918 on tarkasteltu ahkerasti tuoreessa tietokirjallisuudessa. Silti nykysuomalaisten suhde kyseiseen vuoteen jää teoksissa paljolti kysymysmerkiksi.
Sisällisodasta on kulunut sata vuotta, ja sen tapahtumat ovat koskettaneet suomalaisuutta niin poliittisesti kuin historiallisesti: yhteisöjen, sukujen ja yksilöiden tasoilla. Kansan jakautuminen ja traagisena koettu veljessota jakautui...
Minkälainen kokonaisuus Suomen historiaa käsittelevistä uutuustietokirjoista rakentuu itsenäisyytemme satavuotisjuhlavuonna?
Kysymys on aiheellinen, sillä tu...
