Poikkeuksellisesti Kritiikin Uutiset julkaisee kaksi alkujaan toiseen kulttuurilehteen kirjoitettua artikkelia. Kyse on vuonna 1945 perustetun Teatteri-lehden lakkauttamisesta: nämä arvostelut oli tarkoitettu julkaistavaksi Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehden joulunumerossa 6/24, joka ei kuitenkaan enää ilmesty.
Poikkeuksellisesti Kritiikin Uutiset julkaisee tänään ja huomenna alkujaan toiseen kulttuurilehteen kirjoitettua materiaalia. Kyse on vuonna 1945 perustetun Teatteri-lehden lakkauttamisesta: nämä tekstit oli tarkoitettu julkaistavaksi Teatteri&Tanssi+Sirkus-lehden joulunumerossa 6/24, joka ei kuitenkaan enää ilmesty.
Viime kuukausina on ruodittu kriittisesti suomalaisen kulttuurijournalismin kurjaa nykytilaa. Kulttuuriväen suuttumusta ovat lisänneet valtavirtamedian ennen aikaiset ennustukset fyysisen kirjan kuolemasta. Samanaikaisesti Petteri Orpon hallitus on suorittanut historiallisen suuria kulttuurileikkauksiaan.
Psykedeelit ja niihin liittyvä kuvataide vaikuttaa kiinnostavan niin mediaa kuin suurta yleisöäkin. Vuonna 2018 rekisteröidyn Psykedeelisen sivistyksen liiton kevään suurprojektit, kirja Psykedeelit ja luovuus kotimaisessa kuvataiteessa (300 s.) ja samanniminen näyttely Helsingissä Vallillan konepajalla (5.5.–25.5.2024) ylittivät uutiskynnyksen laajasti.
Eletään alkusyksyä 2023. Ministeri ja avustajat kokoontuvat laatimaan luetteloa ”Sata suomalaista klassikkoa”. Luettelo on tarkoitus julkaista vuoden loppuun mennessä.
Heikki Kastemaan dystooppinen pakina kulttuurikaanoneista.
Moderni suomalainen runous kirjoitettiin ruotsiksi, mutta unohdettiin. Sitä seurannut tulenkantajien modernismi vaikuttaa lähinnä lapsekkaalta. Kului vuosikymmeniä ennen kuin suomalaista kirjallisuutta pystyi kutsumaan taas eurooppalaiseksi.
Ruotsinkielisen lehdistön tekstejä on arkistoitu yli sata vuotta. Ne kertovat, miten nationalismin jälkeiset muutokset sekoittivat kielialueet, ja vastakeksitty suomenruotsalaisuus pelkäsi katoavansa.
