nosto

Millä taiteilija tulee toimeen?

Taiteilijan odotetaan olevan yhteiskuntakriittinen, mutta samalla odotetaan myös, että yhteiskunta silti tukee häntä institutionaalisesti ja taloudellisesti. Millä taiteilija tulee toimeen? Pitäisikö taiteilijan ensin purra kättä, joka häntä ruokkii, ja sitten puhaltaa kun tuli pipi? Vai vuoropäivinä purra kättä ja suudella sitä? Ehkä koko ongelma on näennäinen. Ehkä se, että taiteilijat suostuvat ottamaan vastaan yhteiskunnan tukea, on jo sinänsä osoitus siitä, että heidän yhteiskuntakriittisyydellään on rajansa.

Sivistystä ja sielutusta – suomalainen aikuisten nukketeatteri ja sen kritiikki

Suomalainen nukketeatteri, erityisesti aikuisille suunnattu nukketeatteritaide nousi ennennäkemättömään kukoistukseen alan koulutuksen myötä, joka vakiintui 1990-luvun jälkipuoliskolla muun muassa Turussa ja Pieksämäellä. Kuinka hyvin kritiikki onnistui pysymään perässä tässä kehityksessä? Kritiikin Uutiset haastatteli kahta nukketeatterialan pitkän linjan ammattilaista, Katriina Andrianovia ja Laura Sillanpäätä Helsingin kirjamessuilla. Keskustelun myötä lanseerattiin aikaamme jopa uusi termi: nukettamisen sijasta tulisikin ehkä puhua nuken sielutuksesta!

Urakateellisen aloituspaketti

Seuraava aloituspaketti on tarkoitettu kaikille, jotka joskus kadehtivat kollegoitaan. Voit kokeilla sitä seuraavan kerran, kun tuttu tiedottaa sosiaalisessa mediassa työ- tai kustannussopimuksesta, kiittävästä kritiikistä, myönteisestä apurahapäätöksestä tai arvostetusta palkinnosta, joka olisi kuulunut sinulle.

Esittävien taiteiden siiloja sula(u)ttamassa

Esittävien taiteiden kenttä koostuu perinteisesti teatterista, tanssista ja sirkuksesta. Nukke- ja esineteatteri sekä esitys- ja performanssitaide lasketaan myös yhä tavallisemmin mukaan omina lajeinaan. Lähivuosina rajapinnat lajien välillä ovat venyneet ja vuotaneet näkyvästi ja usein puhutaan nykyesityksestä silloin kun teosta ei syystä tai toisesta pystytä tai haluta liittää johonkin vakiintuneeseen lajiin.

Intiimiyttä, suuria tunteita ja ristiinpuhumista. Metakritiikki Ragnar Kjartanssonin The Visitorsin vastaanotosta

Mieke Bal esittelee kirjassa Travelling Concepts kuvitteellisen kohtauksen: Filosofi, psykoanalyytikko, kertomusten tutkija, arkkitehti ja taidehistorioitsija keskustelevat ”subjektista”. Keskustelun tuoksinassa kaikki puhuvat kuitenkin eri asioista. Filosofi luennoi individualismin noususta, psykoanalyytikko alitajunnasta, kertomusten tutkija on kiinnostunut kertojaäänestä ja arkkitehdin huomio kiinnittyy ihmisen tilasuhteeseen.

Mistä kriitikko ei saa kirjoittaa?

Tämä kolumni sai alkusysäyksensä näkemyserosta pitkäaikaisen yhteistyökumppanini, tunnetun suomalaisen aikakauslehden kanssa. Olisin nimittäin halunnut kirjoittaa esseen ruotsalaisesta Hilma af Klintistä, läntisen taidemaailman ensimmäisestä abstraktista taiteilijasta.

Oskari Onninen double feature, 2/2: ”Rahan kaataminen taiteelle ykkösprioriteettina”

Pop-kriitikko Oskari Onninen on ottanut taidekritiikin nykytilan ohella räväkästi kantaa myös taiteen rahoitukseen. Se, miksi taiteen kentällä rahasta suoraan puhumista vältellään, on hänestä hyvä kysymys. ”On jännittävää, että vaikkapa koronakeskustelussa korostettiin taiteen olevan itseisarvo ja samaan aikaan korostettiin, että nyt paha Krista Kiuru on vienyt taiteilijoilta elinkeinon.”

Virheellistä, puutteellista, kelvotonta

Implementointi on häikäisevän hieno sana, joka saa maallikon tuntemaan itsensä tyhmäksi. Ehkä se on tarkoituskin. Parhaillaan tulee implementoida eli soveltaa Suomen lainsäädäntöön EU:n tekijänoikeutta koskeva DSM-direktiivi, joka koskee kaikkia luovan työn tekijöitä.

Oskari Onninen double feature, 1/2: ”Tärkeää on löytää näennäisesti pinnallisesta taiteenlajista syvyys”

”Voiko mikään kuulostaa vähemmän vakavasti otettavalta tai voiko mikään kuulostaa vähemmän työltä? Tämä on maailman kannalta sopivan tarpeeton ammatti. Tämä on – vakavasti ottaen – läpeensä naurettava ammatti, jos edes ammatti lainkaan. Juuri siksi rakastan tätä ammattia.” Näin kriitikko Oskari Onninen (s. 1991) tunnusti rakkautta kriitikontyöhönsä Nuoren Voiman esseessään taannoin. Eikä ryppyjä rakkauteen ole pahemmin tullut.

Missä menevät äänikirjan rajat? (SARV & Kritiikin Uutiset Helsingin kirjamessuilla 2021)

”Äänikirjat ovat kirjallisuuden uusi juttu.” Näin aloitti Johanna Osváth Helsingin kirjamessuilla Suomen arvostelijain liitto SARVin ja Kritiikin Uutisten keskustelutilaisuuden ”Mitä on äänikirjakritiikki?” Perjantaina 29.10.2021 järjestetyssä tilaisuudessa aiheesta olivat keskustelemassa vapaa toimittaja, dokumentaristi ja kriitikko Sampsa Oinaala sekä kriitikko ja Kritiikki näkyy! -hankkeen koordinaattori Maaria Ylikangas.
bursa escort