Lost your password?

nosto

EsseetHaastattelut164 Näyttökertaa

Teatteri ympärillämme – T-efektin esikoiskirja jatkaa luontevasti kollektiivin työtä

  TEKSTI: Petteri Enroth 
Mitäpä jos teatteritieteilijä yhdistäisi teoreettista osaamistaan henkilökohtaiseen, kokeilevaan ja tekstilajeilla ilakoivaan kirjoittamiseen? Näin toimitaan T-efektissä. Vuodesta 2019 teatteria käsitteleviä tekstejä verkkosivuilleen kirjoittanut ryhmä julkaisi marraskuussa ensimmäisen kirjansa Me teatterissa, teatteri meissä.
Reportaasit395 Näyttökertaa

Huutoja tyhjyyteen ja valoa horisontissa? Kuvataidekritiikin tila -keskustelutilaisuudessa ei tyydytty vain voivottelemaan

  TEKSTI: Petteri Enroth 
Suomen arvostelijain liiton kuvataidejaos järjesti torstaina 26.10. Kuvataidekritiikin tila -keskustelutilaisuuden Helsingissä Galerie Anhavalla. Paneeliin osallistunut kriitikko, jaoksen hallituksen jäsen Petteri Enroth tiivistää keskustelun antia, johon sisältyi rutkasti näkökulmia esimerkiksi valtion roolista kritiikin turvaajana aina siihen, miten kritiikin ja muun kulttuurijournalismin suhdetta voisi ajatella uusiksi.
Kolumnit1333 Näyttökertaa

Oleileminen ja aika

  TEKSTI: Johannes Ekholm 
Aluksi vastustin äänikirjoja periaatteesta. Lukeminen on lapsen työtä, minä ehkä ajattelin. Se oli tehtävä, ei laulaen, mutta mukisematta. Kommuunissa, missä asuin parikymppisenä kilpailtiin siitä, kuka lukee sivun Thomas Mannin (1875–1955) Taikavuorta (1924) ääneen lyhyimmässä ajassa. En ole koskaan ollut kovin nopea lukemaan.
Kritiikit272 Näyttökertaa

Turvarakenteet

  TEKSTI: Herman Raivio 
”Eräänä keväisenä aamuna auton rattia tunnustellessaan hän havahtuu kysymään: mikä on romaani? Onko romaanilla sääntöjä tai selkeitä rajoja? Onko olemassa ’romaanin rakenne’?” Auton ratin takana voi havahtua kysymään mitä vain, miksei sitten romaanin rakennetta. Asioiden välillä voi myös nähdä loogisen yhteyden: ratilla ohjataan autoa, mieli kuljettaa romaania.
Esseet640 Näyttökertaa

Huojuva talo

  TEKSTI: Leena Virtanen 
Kun kulttuurijournalismin määrä supistuu, kritiikki uhkaa kadota juttumuotona tai hautautua hybridiformaatteihin. Kritiikkien määrä on vähentynyt mediassa. Tämän me jo tiedämme. Vähemmän kirjoja, kuvataidetta, musiikkia, teatteria arvioidaan ja kääntäen: enemmän teoksia ja esityksiä jää kokonaan mediahuomion ulkopuolelle.
Kolumnit535 Näyttökertaa

Tulesta ja nälästä

  TEKSTI: Emilia Männynväli 
Kirjoitan tätä kolumnia pariviikkoisen kuopuksen kanssa. Kaikkien elämäni hyllymetrien jälkeen en ole edelleenkään lukenut montakaan sanaa siitä, miten päräyttävää voi olla kantaa ja synnyttää uutta elämää; miten käsittämätöntä pitää sitä hengissä oman ruumiinsa voimilla. Millainen metafyysinen mullistus ja paradoksi on olla yhtä aikaa yksi ja kaksi, ja että kahdesta tulee kolmas – joka vielä pitkään kokee olevansa yhtä.
Kommentit200 Näyttökertaa

Oikeaa ja väärää käsitteenkäyttöä

  TEKSTI: Jukka Koskelainen 
"Markku Paasonen vastaa Kritiikin Uutisissa Herman Raivion kritiikkiin kirjastaan Lykätty salamurha ja pyrkii täsmentämään suhdettaan käsitteeseen. Hän vahvistaa ”käsitteelliseen rationaalisuuteen pohjaavan kielen käyttämisen olevan jokseenkin väkivaltaista puuhaa”. Hän vetoaa Hegeliin, joka olisi esittänyt väitteen jo kaksisataa vuotta sitten." Jukka Koskelaisen kommentti Markku Paasosen kirjoitukseen, joka oli vastaus Herman Raivion kritiikkiin Paasosen teoksesta.
bursa escort