nosto

ONPAS TÄÄLLÄ KOO EETÄ – Kirjallisuuskritiikin loivia muutoksia

Loikoilen varhain aamulla vuoteessa, kirja kädessä. Puolitoistavuotias lapsi vieressä pötköllään on tarttunut toiseen kirjaan. Hän pettyy, kun ei ole kuvia. Punaisen kannen keskelle on sentään sijoitettu kirjailijan, Aapelin, Simo Puupposen, pieni mustalla piirretty karrikatyyri, jonka tytär heti arvioi: ”Apina oli!” Sisäsivutkin hän pystyy arvostelemaan, koska tuntee kaksi kirjainta nimeltä. Kirjoitetulle tekstille hän laatii arvostelun: ”Onpas täällä koo eetä!”

Kriitikon sanassa on voimaa

”Jos olisin 15-vuotiaana teinipoikana tiennyt 1989, miten ihmeellisiin seikkailuihin tulisin vielä päätymään mennessäni tärisevine käsineni ensimmäistä kertaa tapaamaan Rumba-lehden päätoimittajaa Rami Kuusista (1963–1996) Helsingin Ruoholahdessa sijainneeseen myyttiseen Lepakkoon (1940–1999), olisin saattanut keksiä turvallisempiakin työtehtäviä.”

Kritiikin paluu: Kulttuuritoimitus on kulttuurikirjoittamisen Bauhaus

”Kulttuurin hyvää tekevä voima vie meitä eteenpäin. Sitä ajatusta me Kulttuuritoimituksessa haluamme välittää. Kulttuuri kattaa näkökulmastamme korkean ja matalan, suuren ja pienen.” Näin päätoimittaja Marita Salonen tiivistää www.kulttuuritoimitus.fi -sivuston ideologian Hamletin haukahtaessa hyväksyvästi ylevälle luonnehdinnalle.

Kritiikki vai review?

Meillä termille review ei ole vastinetta, vaan se käännetään yleensä arvosteluksi. ’Uudelleen katsomista’ tai ’tarkemmin katsomista’ se pikemmin tarkoittaa. Muillakin elämänalueilla review toki tunnetaan, armeijassa puhutaan ’katselmuksesta’, ’tarkastuksesta’ ja ’paraatista’, jotka sopivat välillä myös taiteeseen.

Kritiikki voi teoriassa hyvin

Parisenkymmentä vuotta sitten lähetin sähköpostia eräälle tanskalaiselle tutkijakollegalle kysyäkseni, tietääkö hän, olisiko kulttuurijournalismista kiinnostuneilla tutkijoilla mitään yhteistä verkostoa tai ajatustenvaihtofoorumia. Hän – tätä nykyä Kööpenhaminan yliopiston journalistiikan professori – vastasi, ettei tiedä, että tällaisilla tutkijoilla, jos heitä nyt kovin montaa onkaan, olisi minkäänlaista yhteydenpitoväylää.

Lapinlahden sairaala-alue säilytettävä! Unohtuuko Helsingiltä nyt sen oma kulttuurihistoria?

Lapinlahden vanha sairaalarakennus ja sen laaja puisto monine yksityiskohtineen on noussut huomion keskipisteeksi Helsingissä jälleen. Vähältä pitää, että kaupunki myy puiston rakennusoikeuksineen yksityiselle kiinteistösijoittajalle. Nyt pelataan napeilla, kun unohdetaan Lapinlahden sairaala-alueen merkittävä kulttuurihistoria. Alue olisi yhä mahdollista säilyttää inhimillisten arvojen monikerroksisena toimintapaikkana.

Kristinusko ja ilmastokriisi – kritiikki kääntyy pois

Ville Hämäläisen saarna pääsiäiseksi: ”’Ilmastokriisi on meidän aikamme risti’ - se tulisi myös taiteen ja kritiikin ottaa kannettavakseen. Mitkä ovat niiden keinot edes vähentää tuhoamista? Vielä viime syksynä luopuminen oli monen mielestä mahdotonta. Tänään se on arkea. Enää on löydettävä luopumisen täydellinen ilo.”
bursa escort