Fingerporin piirtäjä Pertti Jarla kyllästyi siihen, että pitää olla hauska 300 päivää vuodessa. Hän ryhtyi tosikoksi. (Kritiikin Uutiset 10 vuotta sitten, 1/2013)
Ajatellaan kahta eri tapausta: 1) Kohtaan nälkää näkevän ihmisen ja annan hänelle ruokaa. 2) Kohtaan nälkää näkevän ihmisen ja myyn hänelle ruokaa velaksi. On itsestään selvää, kumpi teoista on tämän informaation perusteella parempi. (Kritiikin Uutiset 10 vuotta sitten, 1/2013)
Esseisti Timo Hännikäinen kirjoittaa teoksessaan Ihmisen viheliäisyydestä (2011) erotiikkaan ja pornografiaan pesiytyneestä poliittisesta korrektiudesta. Hänen mukaansa korrektius turmelee pornografian ja se lakkaa olemasta kiihottavaa.
(Kritiikin Uutiset 10 vuotta sitten, 4/2012)
SKS julkaisi vuonna 2013 Marja-Leena Hännisen toimittaman artikkelikokoelman Vieras, outo, vihollinen – Toiseus antiikista uuden ajan alkuun. Siinä toiseutta käsiteltiin historian ja klassillisten kielten tutkijoiden voimin. Samalta kustantamolta on ilmestynyt Toista ajatellen. Historiallisia ja kulttuurisia näkökulmia toiseuden kohtaamiseen. Teemaa pohditaan nyt kirjallisuudentutkimuksen ja filosofian vinkkelistä.
Miksi itävaltalaisten Robert Musilin Mies vailla ominaisuuksia ja Hermann Brochin Unissakulkijat -trilogioissa harjoittama näkymättömän näkyväksi tekevä kirjoittamistapa ei saanut toisen maailmansodan jälkeen kirjallisuudessa seuraajia? Olisiko tällä metodilla jotain annettavaa nykypäivän kirjallisuuskritiikille?
Kritiikin Uutisten joulukirjeessä Iida Sofia Hirvosen kolumni rääväsuisen räppärin vaientamisesta, Marissa Mehrin kiittävä arvio uudesta tarinallisen journalismin oppikirjasta ja Aurora Ala-Hakulan essee tekstiilitaiteesta sekä lehden muuta syksyn artikkelitarjontaa.
Eletään alkusyksyä 2023. Ministeri ja avustajat kokoontuvat laatimaan luetteloa ”Sata suomalaista klassikkoa”. Luettelo on tarkoitus julkaista vuoden loppuun mennessä.
Heikki Kastemaan dystooppinen pakina kulttuurikaanoneista.
Marraskuun alussa rap-artisti Turisti joutui kohun keskelle. Hän räppäsi LEWI:n kanssa tekemässä Mietin ääneen -biisissään kaipaavansa kumppaniltaan suuseksiä. Feministivaikuttajat huomauttivat sosiaalisessa mediassa kappaleen misogyniasta.
Featuren koko kirjo kukkii huippujournalistien toimittamassa ihailtavan monipuolisessa artikkelikokoelmassa. Suomeksi ei ole juuri julkaistu tekijöille suunnattuja opuksia featuresta, mikä on kummallista siihen nähden, kuinka paljon esimerkiksi tarinallinen journalismi on viime vuosina puhuttanut.
”Kuin runoilija, joka kirjoittaa trillereitä”. Lehtiotsikko lupaa ratkaisuja kysymykseen proosan ja runouden suhteesta, nykykirjallisuuden ilmiselvästä ja silti arvoituksellisesta yhtälöstä. Lainaan lähikirjastosta jutun aiheena olevan espanjalaiskirjailijan Javier Maríasin (1951–2022) romaanin Rakastumisia, josta saisin vertailukohtia toisen suositun tekijän, skotlantilaiskirjailija Ali Smithin (s. 1962) proosalle. Sitäkin usein luonnehditaan runolliseksi.
