Draamakirjailijan taitojensa suhteen Saarikoski oli varsin epäilevä laatiessaan päiväkirjaromaania Asiaa tai ei (1980). Repliikkejä runoilija osasi tehdä, mutta itsekeskeiselle diivalle toisen ihmisen kuvaaminen tuotti vaikeuksia niin, että hän oli perustanut privaattiteatterin.
Odotamme kyytiä Tampereelta Hämeenkyröön Love Harvest -festivaalille ystävän kanssa kaatosateessa. Lopulta kuskimme Jouko kaartaa tilavalla autollaan kadulle, autossa istuu jo Helsingistä niin ikään mukaan saapuvia. Perille Kyröspohjan kylään päästään reilussa puolessa tunnissa.
Kuka kantaa vastuun kulttuurista? Hallituksen budjettiriihen ja historiallisen mittavien kulttuuribudjetin leikkauksien alla taidetta ja kulttuuria on muutaman viime viikon aikana noustu puolustamaan isolla massalla ja kovalla tohinalla. On puhuttu kulttuurin kohtalonhetkestä.
Suomen arvostelijain liiton julkaisemassa Kritiikin Uutiset -lehdessä aloittaa tänä syksynä kaksi uutta vakiokolumnistia, oululainen toimittaja Eeva Kauppinen ja helsinkiläinen musiikintekijä-toimittaja Markus Nordenstreng. Kolumnistit esittelyhaastattelussa.
2000-luvun alussa sanottiin, että mennään nettiin. Nykyään netti tulee meihin. Meistä on tullut verkon siimoja ja solmuja. Niin totaalisesti internet vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Se on filosofi Timothy Mortonia lainaten hyperobjekti: verkostomainen, ei-paikallinen ja moniulotteinen.
Helsingissä vuodesta 2004 vietettyyn Flow-festivaaliin kuului tänä vuonna viidettätoista kertaa The Other Sound -niminen vaihtoehtoisen musiikin ohjelmisto. Kriitikko Petteri Enroth kävi kokemassa ohjelmiston keikkoja niille omistetussa Tiivistämö-rakennuksessa.
Pietarissa nykytaide saa poliittisesti tulikuumat puitteet. Ukrainan kriisi on tehnyt Venäjästä peikon, mutta Manifesta 10 -näyttelyssä se näkyy vain välillisesti. (Tämä artikkeli on ilmestynyt alkujaan Kritiikin Uutiset – Kritikernytt -lehden numerossa 3/2014.)
Kritiikin Kannukset voittanut tanssija ja koreografi Elina Pirinen pitää nykytanssia kameleonttitaiteena. (Tämä artikkeli on ilmestynyt alkujaan Kritiikin Uutiset – Kritikernytt -lehden numerossa 2/2014.)
Kuinka taidekriitikot kuvailevat, tulkitsevat ja arvottavat taidekokoelmia? Mitä voimme oppia näistä teksteistä? Aihetta ei ole tutkittu aikaisemmin. (Tämä artikkeli on ilmestynyt alkujaan Kritiikin Uutiset – Kritikernytt -lehden numerossa 2/2014)
Kritiikin Uutisten kesäkirjeessä SARVin uuden kunniajäsenen Marja-Terttu Kivirinnan haastattelu, Juha Drufvan analyysi nykyisen tietoyhteiskunnan tilasta suhteessa perinteiseen käsitykseen kansalaisyhteiskunnasta sekä Emilia Männynvälin purku siitä, mitä kuuluu kriitikon vastuuseen. Lisäksi lehden muuta artikkelitarjontaa.
