Lost your password?

modernismi

Esseet1973 Näyttökertaa

Kulttuuriarvojen perikato, osa 3: Tervehdyttääkö taide ihmisen sielun?

  TEKSTI: Juha Drufva 
Robert Musil tapasi ”byrokratiakriitikko” Franz Kafkan huhtikuussa 1916 prahalaisessa sairaalassa. Kuitenkin Musil ammensi taiteeseensa hieman eri lähteistä kuin Kafka. Vaikka Musil ei pitänyt taiteilijaa jumalallisen hulluuden edustajana, hän piti visionäärisiä ja ekstaattisia tiloja luomistyöhön kuuluvina. Musil ja Hermann Broch tarkastelevat historiaa eräänlaisena loukkuna, jonka vangiksi länsimainen ihminen on jäänyt omien tekojensa ja lyhytnäköisen hyötyajattelunsa seurauksena.
Kritiikit232 Näyttökertaa

Ihana maa, ihana vuosisata

  TEKSTI: Veli-Matti Huhta 
Pennsylvanialainen Gertrude Stein muutti Pariisiin 1903 ja asui Ranskassa kuolemaansa saakka. Eurooppalaisuus ei ollut vierasta kolmekymppiselle Steinille, lapsena hän oli viettänyt aikaa niin Pariisissa kuin Wienissäkin. Vuoden 1903 muutto ja aloilleen asettuminen muodostui kuitenkin merkittäväksi.
Esseet1332 Näyttökertaa

Käsittämätön taide, osa 2: Luomistekojen etiikasta

  TEKSTI: Olli Ahlroos 
Nyökyttelemme päätämme väitteille taiteen korvaamattomuudesta. Oletamme, että taiteen luomisteoissa totuutemme ja eettisyytemme ovat pelissä tavalla, joihin muut pyrkimyksemme totuuteen ja hyvään eivät niin vain kykene. Tämä saa poikkeuksellisen ihmisen uhraamaan elämänsä taiteelle. Vähäisempi motivaatio ei kannattele. Nyökyttelemme mutta olemme ehkä unohtaneet ajatella, mitä tämä tarkoittaa.
Esseet878 Näyttökertaa

Käsittämätön taide, osa 1: Nykytaiteen käsitehistoriasta

  TEKSTI: Olli Ahlroos 
”Tavoitellessaan moraalista päämäärää runoilija uhraa runollisen voimansa; eikä tällöin olisi hätiköityä lyödä vetoa, että teoksesta tulee surkea. Runous ei voi kuin menehtymisen tai heikkenemisen uhalla muuttua tieteeksi tai moraalifilosofiaksi... Todisteleva mielenlaatu... on runollisen mielenlaadun suora vastakohta.” (Charles Baudelaire) Kysymys: kuvaileeko Baudelaire yllä yhden käsityksen taiteesta ja yhden taiteelle vastakkaisen ”todistelevan mielenlaadun” vai kuvaileeko hän kaksi samanarvoista mutta vastakkaista käsitystä taiteesta?
Esseet908 Näyttökertaa

Toinen sukupuoli

  TEKSTI: Maaria Salo 
Professori emerita Riitta Konttinen on tutkinut modernistinaisia tai täsmällisemmin heidän puuttumistaan Suomen taidehistoriasta. Konkreettisena tutkimustuloksena hän löysi 136 naista, joista taidehistoriaan on kirjoitettu...
bursa escort