metakritiikki

Cold War: Puremajälki sielussa vai liian sentimentaalista lelutaidetta?

Pawel Pawlikowskin ohjaama Cold War -elokuva herätti suomalaisissa kriitikoissa poikkeuksellisen erilaisia näkemyksiä. Neljäntoista arvion joukosta löytyy voimakkaita lyttäyksiä ja hehkutuksia. Muualla myönteisemmän ja tasaisemman vastaanoton saanut elokuva herätti Suomessa myös esimerkiksi pohdiskelua koko elokuvataiteen tilasta ja puolalaisen kansanmusiikin sykähdyttävyydestä. Paljon jäi myös uupumaan. Touko Kauppinen kävi arviot läpi ja analysoi ne.

Maallinen perhe

Arvioitavana: Kriittinen piste. Tekstejä kritiikistä 2018. Toimittanut Ville Hänninen, Suomen arvostelijain liitto 2018. 144 s.

Kun kritiikki tuli osaksi taidetta

Klassinen asetelma: Kirjailijat napisevat, että kritiikkien laatu on surkea, ja kriitikot napisevat, että kirjailijat ovat herkkänahkaisia. Moni valittelee, että kritiikki on tasapäistynyt ja tylsistynyt. Lyttäyksiä ei enää näe, vaan tuoteselosteita.

Valtavirta portsarina

Internetin tulosta asti kritiikillä on ollut vaikea suhde sähköiseen mediaan. Kritiikin on pelätty kuihtuvan verkkomedioissa taloudellisista tai sosiaalisista syistä. Ajatellaan, että ihmiset eivät joko maksa kritiikistä tai he tekevät sitä itse – ja lopulta kritiikki katoaa...

Vain yksi mielipide

Kritiikin Uutiset on pian 50 vuoden ajan toiminut taidekriitikkojen ja -kritiikin äänitorvena. Juhlakauden ensimmäisessä pääkirjoituksessa haluan tarttua yhteen taidekritiikkikeskustelun ansiotta paraatipaikalle päätyneeseen...

Kritiikin peili

Mitä kirjailija voi oppia kielteisestä kritiikistä, minulta kysyttiin. Kysymyksen taustalla lieni toisinaan kuulemani ajatus, että kritiikki ei palvele ainoastaan lehteä lukevaa yleisöä vaan myös kirjailijaa.