Kuka kantaa vastuun kulttuurista? Hallituksen budjettiriihen ja historiallisen mittavien kulttuuribudjetin leikkauksien alla taidetta ja kulttuuria on muutaman viime viikon aikana noustu puolustamaan isolla massalla ja kovalla tohinalla. On puhuttu kulttuurin kohtalonhetkestä.
"Jos taidekeskustelu mediassa kuolee, taiteen ja yhteiskunnan suhde särkyy." Tanssitaiteilija Valtteri Raekallio Siskotuulikki Toijosen haastateltavana.
Taiteen edistämiskeskus järjesti yhdessä sosiaaliturvauudistusta valmistelevan parlamentaarisen komitean kanssa 12.10.2022 tilaisuuden taiteilijoiden sosiaaliturvasta. Suomen tilanteen esittelyn lisäksi kuultiin kiinnostavia puheenvuoroja Irlannista ja Virosta. Näissä maissa taiteilijoiden toimeentuloon ja sosiaaliturvaan on onnistuttu tarttumaan koronanjälkeisessä ajassa Suomea ideaalisemmin.
Taiteilija Teemu Mäkeä on vaikea uskoa siksi uhmakkaaksi, edelleenkin laajalti, ja melko tekopyhästi ja kaksinaismoralistisestikin paheksutun, Sex and Death -videon (1988) tekijäksi, jonka aiheuttama stigma ei ota himmetäkseen. Relativistiksi, ateistiksi ja sosialistiksi itsensä luokitteleva Mäki on seesteisyyden perikuva, rauhallinen, puheitaan tarkasti punnitseva – ja rohkenisinko sanoa suloinen.
Follow the money, sanovat etsivät toisilleen poliisisarjoissa tietäväisen näköisinä. Rahapolun seuraaminen on hyvä johtolanka paljastamaan naisen paikka kulttuurialalla ja palkka siinä ohessa.
Pop-kriitikko Oskari Onninen on ottanut taidekritiikin nykytilan ohella räväkästi kantaa myös taiteen rahoitukseen. Se, miksi taiteen kentällä rahasta suoraan puhumista vältellään, on hänestä hyvä kysymys. ”On jännittävää, että vaikkapa koronakeskustelussa korostettiin taiteen olevan itseisarvo ja samaan aikaan korostettiin, että nyt paha Krista Kiuru on vienyt taiteilijoilta elinkeinon.”
Taiteen rahoitus vähenee ensi vuonna 17,5 miljoonaa euroa ja sitä seuraavana 23 miljoonaa euroa. Leikkaukset osuvat järjestökenttään ja vapaisiin taiteisiin kov...
Kulttuuriministerin arvostus ei useinkaan ole kovin suuri silloin, kun kulttuurin tekijät ja yleisö suuntaavat kriittisen katseen hänen työhönsä – oli ministeri sitten kuka hyvänsä ja minkä puolueen edustaja tahansa. Niin kulttuurin kuluttajilla kuin sen tekijöillä on tunne, että kulloisenkin hallituksen ministeri ei hallitse omaa toimialaansa lainkaan.
Vuosi 2021. Suomi on ollut kiinni jo monta kuukautta ja tilanne jatkuu. Mutta kauppakeskukset ovat auki ja taustamusiikki, musakki, soi. Kiinni on erityisesti Suomen kulttuurielämä. Sitä ei auta se, että tavaratalot ovat auki, tavaraa myydään ja ostetaan. Ei auta sekään, että kapakat ovat auki, tuopit täyttyvät. Kaupatkin ovat auki, osa 24/24h vuorokaudessa. Sillä mikä auttaa pandemian torjunnassa, jos turvaväleistä ja maskeista ei välitetä?
Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmistunut selvitys, joka tähtää uudentyyppisen kulttuurirahoitusta tarjoavan säätiön perustamiseen Suomessa. Kysymys on julkista ja yksityistä varallisuutta yhdistävästä säätiöstä, joka joissain tapauksissa myös koordinoisi suomalaista kulttuurirahoitusta. Hanke sisältää kulttuurin valtionrahoituksen suhteen myös potentiaalisia, rakenteellisia ongelmakohtia.
