Kritiikin Uutisten kevätkirjeessä Suomen arvostelijain liiton uusi puheenjohtaja Vesa Rantama haastattelussa, virolaisen kirjallisuuskritiikin erityispiirteet Ville Hytösen tarkastelussa, lehden vakiokolumnistin Erkka Mykkäsen julistus suorasanaisuuden puolesta sekä lehden muuta kevään artikkelitarjontaa.
Kritiikin Uutisten talvikirjeessä kirjailija Anneli Kannon kokemuksia siitä, kuinka freelancekirjoittajia usein kohdellaan palkkioneuvotteluissa, kriitikko Herman Raivion haaste kirjoittaa vihollisiaan vasten ja teatteritieteen emeritaprofessori Pirkko Kosken henkilökuva, sekä lehden muuta ajankohtaista artikkelitarjontaa.
Helsingin Sanomien kulttuurisivujen Katri Kallionpää purki hätkähdystään kolumnissaan syyskuussa 2011, kun joku näyttelijä oli pyytänyt lehdeltä rahaa haastattelusta. Kallionpää oli pitänyt näyttelijälle lyhyen esitelmän, kuinka ”totuutta ei voi myydä eikä ostaa.”
Taiteilijan odotetaan olevan yhteiskuntakriittinen, mutta samalla odotetaan myös, että yhteiskunta silti tukee häntä institutionaalisesti ja taloudellisesti. Millä taiteilija tulee toimeen? Pitäisikö taiteilijan ensin purra kättä, joka häntä ruokkii, ja sitten puhaltaa kun tuli pipi? Vai vuoropäivinä purra kättä ja suudella sitä? Ehkä koko ongelma on näennäinen. Ehkä se, että taiteilijat suostuvat ottamaan vastaan yhteiskunnan tukea, on jo sinänsä osoitus siitä, että heidän yhteiskuntakriittisyydellään on rajansa.
Kritiikin Uutisten syyskirjeessä Satu Taskisen syvälle kirjallisuuden lukemiseen luotaavia esseitä, lehden kolumnistien Erkka Mykkäsen ja Anneli Kannon oivaltavia avauksia, sekä lehden muuta ajankohtaista artikkelitarjontaa.
Kirjailija-käsikirjoittaja Anneli Kanto ja kirjailija sekä kirjoittamisen opettaja Erkka Mykkänen aloittavat tämän syksyn Kritiikin Uutisten uusina kulttuurikolumnisteina. Kritiikin Uutiset haastatteli kolumnisteja lyhyesti asian tiimoilta.
Ensimmäinen tietokonepelisukupolvi on nyt tulossa keski-ikäiseksi. He eivät koskaan lopettaneet pelaamista. Yhä useampi pelaa ennemmin kuin katsoo televisiota tai käy elokuvissa. Kulttuurijournalismi ei ole pysynyt ilmiön perässä.
Etelä-Afrikassa runoudella vaikutetaan mielipiteisiin, mutta myös mielipiteet vaikuttavat vahvasti runouteen, joka on kantaaottavaa ja rytmikästä – juuri sopivaa esimerkiksi poliitikkojen puheita värittämään.
Yhdysvaltalainen Lauren Stratford julkaisi 1988 Satan’s Underground -nimisen omaelämäkerran. Kirjailija kertoi siinä karmivasta lapsuudestaan väkivaltaisen satanistisen kultin keskellä. Tarina jatkuvien raiskausten uhriksi joutumisesta jatkui kahdessa seuraavassa omaelämäkerrassa. Stratford väitti olleensa osa Kalifornian Kernin piirikunnassa vallinnutta kulttia, joka oli paljastunut aiemmin.
Kokenut kuvataidekriitikko ja Kritiikin Uutisten entinen päätoimittaja Otso Kantokorpi on ollut näkyvä hahmo suomalaisessa kulttuuridebatissa. Kantokorpi on osallistunut taidekeskusteluun muun muassa Yle Radio 1:n kulttuuriohjelma Kultakuumeessa, jonka kolumnistina hän aloitti vuonna 2006. Jynkkää menoa Punavuoressa -kokoelmaan on valikoitu yhdeksän vuoden ajalta noin 80 kolumnia. Ne on jaoteltu väljästi aihepiireittäin neljään osastoon.
