Kritiikin Uutiset

Kuka arvostelisi Peppi Pitkätossua?

Astrid Lindgrenin (1907–2002) tunnetuin luomus, Peppi Pitkätossu, ilmestyi vuonna 1945. Peppi on saavuttanut maailmanmaineensa jo kauan sitten. Jo vuonna 1968 Peppi oli käännetty 30 kielelle. Peppi on valloittanut Amerikankin, vaikka Lindgrenin muu tuotanto on siellä suhteellisen tuntematonta. Peppiä ei arvostella enää. Hän on saavuttanut haavoittumattomuuden. (Tämä artikkeli on ilmestynyt alkujaan Kritiikin Uutiset – Kritikernytt -lehden numerossa 4/2008.)

”Hur kan du vara så säker?” Reflektioner över förhållandet mellan analys och upplevelse av musik

Musik är komposition eller improvisation, musik är beroende av ett framförande, musiken relaterar alltid till Historien med stort h, och historien med litet h, varmed jag avser det som kallas uppförandepraxis – alltså detta med hur man spelade Bach på Bachs tid och med vilka instrument. (Denna artikel publicerades ursprungligen i Kritiikin Uutiset – Kritikernytt 2/2008.)

Esitystaiteen ja performanssin haasteista kritiikille

Viime vuosikymmenten performanssitaide on tulosta pääsääntöisesti teatterin ja kuvataiteen kentillä tapahtuneiden eriytymisten, erojen ja uusien kytkentöjen leikistä. Tällainen muotoa muuttava tila vaatii jatkuvaa uudelleenmäärittelyä. Määrittelijöinä on esiintynyt taiteen tutkijoita, taiteilijoita, tuottajia, kuraattoreita, eli kaikkia niitä osapuolia, jotka vaikuttavat puheena olevaan prosessiin. (Tämä artikkeli on ilmestynyt alkujaan Kritiikin Uutiset – Kritikernytt -lehden numerossa 1/2008.)

Kritiikin Uutisten uutiskirje 16.7.2023

Kritiikin Uutisten kesäkirjeessä Markku Pirin ja Marita Liulian haastattelu Sipoon Gumbostrandin kesänäyttelyn tiimoilta, Ville Hytösen pride-henkinen kesäkolumni Popeda-yhtyeestä ja juttupaketti SARV:in Kritiikki näkyy! -hankkeesta sekä lehden muuta artikkelitarjontaa.

Kritiikin Uutisten uutiskirje 12.3.2023

Kritiikin Uutisten talvikirjeessä E.J. Vehmas -kriitikkopalkinnon voittaneen Sanna Lipposen haastattelu, sukellus Aline ja Eero Saarisen brändiyhteistyöhön arkkitehtuurimaailmassa ja luokkatietoisuuden pohdintaa Iida Sofia Hirvosen kolumnissa sekä lehden muuta talven artikkelitarjontaa.

Kritiikin Uutisten uutiskirje 13.12.2022

Kritiikin Uutisten joulukirjeessä Iida Sofia Hirvosen kolumni rääväsuisen räppärin vaientamisesta, Marissa Mehrin kiittävä arvio uudesta tarinallisen journalismin oppikirjasta ja Aurora Ala-Hakulan essee tekstiilitaiteesta sekä lehden muuta syksyn artikkelitarjontaa.

Kritiikin Uutisten uudet kolumnistit ovat Ville Hytönen ja Iida Sofia Hirvonen

Kritiikin Uutisten uusina vakiokolumnisteina aloittavat toimittaja-kirjailija Iida Sofia Hirvonen ja kulttuurialan monitoimimies Ville Hytönen. Kolumni! Miten uudet kirjoittajamme määrittävät sen? ”Kolumnin kirjoittaminen on maailman hahmottamista sekä ajatusten ja tyylien kokeilua.” – ”Tekstien välissä oleminen luo uusia yhteyksiä ja saan uusia näkökulmia asioihin.”

Teatterikritiikistä katosi tulkinta ja palstatila

Kritiikin Uutisten kesä -22: Esittävän taiteen haasteita. Minna-Kristiina Linkalan väitöskirja teatterikritiikistä paljastaa muutokseen sysänneet vallan kentät: talouden ja julkisuuden. Taidekirjoittamisen eliittijulkisuus on jäänyt valtamediassa pimentoon (Kritiikin Uutiset 3/2014).

Esityskäsityksiä ja kriittistä halua

Istun tuolilla pienessä huoneessa, jonka toisella reunalla on pyöreä matto. Matolla on neljä ihmistä – yksi heistä on esiintyjä, kolme yleisön jäseniä. He hyväilevät toisiaan. Katselen heitä. Seison matolla ja kuljetan nenääni pitkin naisen poskea. Huulemme hipaisevat toisiaan. Kieriskelen lattialla muiden kanssa. Mietin pitäisikö katkaista tilanne ja kävellä ulos.
bursa escort