kriitikon työ

Kriitikkotukija

Viime vuonna luin ja arvioin kolme erityisen vahvasti mieleen jäänyttä kaunokirjallista teosta: Matias Riikosen Suuri fuuga sekä sen teospari Kiertorata (Aula & co), Satu Taskisen Lapset (Teos) sekä Marjo Heiskasen Mustat koskettimet (Siltala).

Mahdollista, Taike!

Vietimme hetki sitten Kalevalan päivää, suomalaisen kulttuurin merkkipäivää. Samaisena päivänä viisi vuotta Taiteen edistämiskeskuksen johtajana ollut Minna Sirnö siirtyi sivuun tehden samalla tilaa uudelle johtajalle.

Vain yksi mielipide

Kritiikin Uutiset on pian 50 vuoden ajan toiminut taidekriitikkojen ja -kritiikin äänitorvena. Juhlakauden ensimmäisessä pääkirjoituksessa haluan tarttua yhteen taidekritiikkikeskustelun ansiotta paraatipaikalle päätyneeseen...

Kritiikin peili

Mitä kirjailija voi oppia kielteisestä kritiikistä, minulta kysyttiin. Kysymyksen taustalla lieni toisinaan kuulemani ajatus, että kritiikki ei palvele ainoastaan lehteä lukevaa yleisöä vaan myös kirjailijaa.

Menneisyys ruokkii nykyisyyttä

Suomen arvostelijain liiton tämän syksyn Kriitikkopäivä paneutui Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi suomalaisen kritiikin historiaan ja nykypäivään otsikolla "Kritiikin jäljet". Seminaari osoitti, ettei kritiikin historia...

Mihin leiriin kuulut?

Käsitys hyvästä tai kunnollisesta taideteoksesta on yhteisöllinen, oli arvottava yhteisö pieni tai suuri. Viime kädessä yhteisö päättää, mitkä asiat tekevät kirjallisuudesta, musiikista, elokuvasta, kuvataiteesta tai vaikkapa sarjakuvasta...

Intuitio kriitikon työvälineenä

Eräänä huhtikuun viikonloppuna olin Turussa opettamassa taidekritiikin kirjoittamista. Eräs opiskelija kysyi, miten kriitikoksi päädytään. Tai tarkempi kysymys taisi olla, että mistä ihminen tietää, että voi toimia kriitikkona...
bursa escort