Mitta on täysi! Kulttuuri- ja tapahtuma-ala Suomessa on kärvistellyt koronapandemian ja sen suojaksi säädettyjen rajoitusten takia viime vuoden maaliskuun puolivälistä lähtien.
Kulttuuriministerin arvostus ei useinkaan ole kovin suuri silloin, kun kulttuurin tekijät ja yleisö suuntaavat kriittisen katseen hänen työhönsä – oli ministeri sitten kuka hyvänsä ja minkä puolueen edustaja tahansa. Niin kulttuurin kuluttajilla kuin sen tekijöillä on tunne, että kulloisenkin hallituksen ministeri ei hallitse omaa toimialaansa lainkaan.
Suomen arvostelijain liiton (SARV) huhtikuulle suunniteltu kevätkokous joudutaan siirtämään koronavirustilanteesta aiheutuvien kokoontumisrajoitusten takia. SAR...
Vuosi 2021. Suomi on ollut kiinni jo monta kuukautta ja tilanne jatkuu. Mutta kauppakeskukset ovat auki ja taustamusiikki, musakki, soi. Kiinni on erityisesti Suomen kulttuurielämä. Sitä ei auta se, että tavaratalot ovat auki, tavaraa myydään ja ostetaan. Ei auta sekään, että kapakat ovat auki, tuopit täyttyvät. Kaupatkin ovat auki, osa 24/24h vuorokaudessa. Sillä mikä auttaa pandemian torjunnassa, jos turvaväleistä ja maskeista ei välitetä?
First of all, it’s not like there is much choice. Due to the pandemic, film festivals were suddenly faced with three options: cancel, postpone or yes, go online. The latter seeming especially murky, although few months in, some solutions were found – just in time for the Midnight Sun to announce their surprising conversion as well, even despite the kind of carefully groomed profile that tends to celebrate cinematic traditions rather than technical novelties.
Kuultuani 12.3. valtioneuvoston uusista suosituksista koronaviruspandemian vuoksi päätin käydä taidemuseossa niin kauan kuin vielä ehdin, koska arvelin, että tästä kulttuurin lajista nauttimiseen ei vähään aikaan tulisi uutta tilaisuutta. Ennakointini osui oikeaan.
