Lost your password?

kirjallisuushistoria

HaastattelutKritiikit506 Näyttökertaa

Hyvä romaani on hauska, hyödyllinen ja eteenpäin katsova – Yrjö Varpiolta Alex Matson elämäkerta

  TEKSTI: Juha Drufva 
Alex Matsonin näkemys kirjallisuudesta ja taiteesta luontevasti jokapäiväiseen elämään liittyvänä asiana on melko lailla vastakkainen sitkeästi elävälle sivistyspelkoiselle käsitykselle, että taide on harvoille kuuluvaa luksusta, jonka pariin tavallisella rahvaalla ei ole varaa eikä riittäviä henkisiä varustuksiakaan. Haastattelussa Matsonista elämäkerran kirjoittanut Yrjö Varpio.
Esseet108 Näyttökertaa

Vain yhden kerran

  TEKSTI: Jukka Kemppinen 
Moderni suomalainen runous kirjoitettiin ruotsiksi, mutta unohdettiin. Sitä seurannut tulenkantajien modernismi vaikuttaa lähinnä lapsekkaalta. Kului vuosikymmeniä ennen kuin suomalaista kirjallisuutta pystyi kutsumaan taas eurooppalaiseksi.
Kritiikit202 Näyttökertaa

Kirjallisuuden suuresta narrista tuli sananvapauden marttyyri

  TEKSTI: Jari Olavi Hiltunen 
Marko A. Hautalan massiivinen tietokirja Algoth – Kapinallinen kynämies valottaa kiintoisalla tavalla mystisen kirjailijan Algoth Untolan (1868–1918) värikästä elämäntaivalta ja suurta kirjailijantyötä. Teoksen julkaisua voi pitää melkoisena kulttuuritekona, koska Untolasta, niin suuri kirjailija kuin hän onkin, ei ole aikaisemmin julkaistu kunnon elämäkertateosta.
EsseetKritiikit875 Näyttökertaa

Ulkopuolella kaiken arvostelun: neljä sivuutettua suomalaista proosateosta

  TEKSTI: Jaakko Yli-Juonikas 
Kirja-ala tuottaa vuosittain markkinoille runsain mitoin ”ohittamatonta” kirjallisuutta. Google kertoo muun muassa Beth O’Learyn Kimppakämpän ja Walter Tevisin Mustan kuningattaren olevan ”ohittamattomia lukuelämyksiä”. Silti julkaistuista teoksista suurin osa ”menee ohi”; livahtaa mainittavia jälkiä jättämättä piiloon kirjallisen kulttuurin tutkalta.
Esseet148 Näyttökertaa

Ymmärsikö runoilija itsensä väärin? – J.L. Runeberg ja kaikkitietävä kriitikko

  TEKSTI: Veli-Matti Huhta 
Yksi suomalaisen kirjallisuuskritiikin historian kiinnostavista polemiikeista käytiin 175 vuotta sitten, kun J. V. Snellman hyökkäsi J. L. Runebergin Kuningas Fjalar -runoeepoksen kimppuun. Hegeliläinen dialektiikka ohjasi taidearvottamisen etiikkaa niin vahvasti, että Runeberg syytti lopulta Snellmania ”Hegelin harhaanjohtamaksi” – johon puolestaan Snellman vastasi, että vaikkei hänen tulkintaansa löytyisi Runebergin mielestä perusteita, on ”tulkinta yhä pätevä ja antaa runolle sen kauneimman selityksen”.
Kritiikit147 Näyttökertaa

Sanoihan sen jo Henry Parland

  TEKSTI: Veli-Matti Huhta 
Henry Parlandista tuli leimallisesti oman aikansa – 1920-luvun lopun – tulkki, koska hän ei ehtinyt elää muuta aikaa kuin omansa, ”formatiiviset vuotensa”. On perusteita väittää, että tuo aika on nykykulttuurissa ja -historiassa edelleen vaikuttavien ilmiöiden ja prosessien synnyinhetki. Kun Parland kirjoittaa 20-luvun lopusta, hän kirjoittaa Walter Benjaminin tarkoittamassa mielessä ”nykyajan esihistoriasta”.
EsseetKritiikit495 Näyttökertaa

Voittajien paraati: 118 vuotta Nobelin kirjallisuushistoriaa – osa 3

  TEKSTI: Sanna Nyqvist 
Nobelin kirjallisuuspalkinto on korkein tunnustus, jonka kirjailija voi urallaan saada. Samalla se on räjähdysherkkä ruutitynnyri, joka synnyttää kiivaita keskusteluja kirjallisuuden ja sen palkitsemisen merkityksestä. Kirjoitussarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa kirjallisuudentutkija Sanna Nyqvist lukee vuosien 1981–2019 Nobel-voittajia.
Kritiikit161 Näyttökertaa

Häiriöitä kaanonissa

  TEKSTI: Virpi Alanen 
Kriitikon, tutkijan ja kustannustoimittajan työssä on keskeistä kyetä erottamaan aito teos väärennöksestä ja tunnistaa plagiaatti. Yhtä oleellista on pohtia rajoiltaan epätarkempia lähi-ilmiöitä, esimerkiksi sitä, mitä kaikkea kopiointi ja variointi...
bursa escort