kirjallisuushistoria

Sanoihan sen jo Henry Parland

Henry Parlandista tuli leimallisesti oman aikansa – 1920-luvun lopun – tulkki, koska hän ei ehtinyt elää muuta aikaa kuin omansa, ”formatiiviset vuotensa”. On perusteita väittää, että tuo aika on nykykulttuurissa ja -historiassa edelleen vaikuttavien ilmiöiden ja prosessien synnyinhetki. Kun Parland kirjoittaa 20-luvun lopusta, hän kirjoittaa Walter Benjaminin tarkoittamassa mielessä ”nykyajan esihistoriasta”.

Voittajien paraati: 118 vuotta Nobelin kirjallisuushistoriaa – osa 3

Nobelin kirjallisuuspalkinto on korkein tunnustus, jonka kirjailija voi urallaan saada. Samalla se on räjähdysherkkä ruutitynnyri, joka synnyttää kiivaita keskusteluja kirjallisuuden ja sen palkitsemisen merkityksestä. Kirjoitussarjan kolmannessa ja viimeisessä osassa kirjallisuudentutkija Sanna Nyqvist lukee vuosien 1981–2019 Nobel-voittajia.

Häiriöitä kaanonissa

Kriitikon, tutkijan ja kustannustoimittajan työssä on keskeistä kyetä erottamaan aito teos väärennöksestä ja tunnistaa plagiaatti. Yhtä oleellista on pohtia rajoiltaan epätarkempia lähi-ilmiöitä, esimerkiksi sitä, mitä kaikkea kopiointi ja variointi...

Kohti keskinkertaisuutta

Keväällä 1903 Aino Kallasta harmitti. Häneltä oli edellisvuonna ilmestynyt ensimmäinen romaani Kirsti ja itsevarmasti hän työsti nyt uutta. Jokin omassa tekemisessä kuitenkin arveluttaa, ja Kallas valittaa kirjeessä ystävälleen.
bursa escort