kieli

Tietotaito, jolla on sosiaalista ja yksilöllistä merkitystä

Tietoyhteiskunnassa erilaiset tekstit ympäröivät ihmisiä kaikkialla. Paljon puhutaan medialukutaidosta, mutta se on vain yksi lukutaidon laji, jonka lisäksi tarvitaan leegio muita lukemisen ja tulkinnan taitoja. Lukemisen kulttuurit -kirjassa esitellään näitä lukemisen haasteita 1800-luvun yksinkertaisesta talonpoikaiskulttuurista nykyisiin monilukutaidon vaatimuksiin ja suosiotaan kasvattaviin kirjabloggareihin.

Kyllä, Hertsi, ihan tosissaan!

”Onko Paasonen ihan tosissaan”, kysyi Herman Raivio Lykättyä salamurhaa koskevassa jutussa tässä taannoin. Se oli hyvä kysymys ja riemastutti kovasti. Liioittelu on kirjoittajan iloista suurimpia, sillä kukapa haluaisi aina olla tolkun ihminen. Mutta ehkä Paasonen on tosissaankin – vai mitäpä hän itse tuohon sanoisi? Markku Paasosen vastaus Herman Raivion kritiikkiin.

Käsitettä vastaan

Kieli ei voi koskaan tavoittaa olemisen koko rikkautta, asiaa itseään. Sanojen ja niiden viittauskohteiden välillä on kuilu, jota ei pysty ylittämään. Tämänkaltaisia kielifilosofisia kysymyksiä pohdittiin 1900-luvulla mannermaisessa filosofiassa, eritoten kirjallisuusteoreetikko Maurice Blanchot’n tuotannossa. Hän on tärkein vaikuttaja Markku Paasosen uudessa teoksessa Lykätty salamurha.
bursa escort