Voiko arvioimansa taiteenlajin tuntea liian läheltä – tai kritiikin kannalta ”väärin”? Miten baletin ihanteisiin tulisi kriitikkona suhtautua? Mitä merkitsee esimerkiksi se, että toivoo tanssijoiden liikkeiden ja asentojen olevan puhtaita, siis ”oikein”?
Vuosi 2021. Suomi on ollut kiinni jo monta kuukautta ja tilanne jatkuu. Mutta kauppakeskukset ovat auki ja taustamusiikki, musakki, soi. Kiinni on erityisesti Suomen kulttuurielämä. Sitä ei auta se, että tavaratalot ovat auki, tavaraa myydään ja ostetaan. Ei auta sekään, että kapakat ovat auki, tuopit täyttyvät. Kaupatkin ovat auki, osa 24/24h vuorokaudessa. Sillä mikä auttaa pandemian torjunnassa, jos turvaväleistä ja maskeista ei välitetä?
Kesän aikana moninkertaistunut keskustelu rasismista ooppera-alalla näyttäisi kielivän siitä, että Black Lives Matter sytytti pitkään kyteneen kapinan myös oopperan kentällä. Paineen lisääntyessä taiteenlajilla alkaa olla kiire ryhtyä sanoista tekoihin.
Leoš Janáčekin Ovela kettu on ovela ooppera, joka pettää kuulijan odotukset. Kansallisoopperan alkuvuoden ensi-iltatuotannossa Klaus Haapaniemen design hämärsi oopperan elementtien totunnaisia suhteita ja haastoi kokemaan oopperaa uudella...
