historia

Endgame. Nyt

Mestariteoksella Ilmestyskirja. Nyt ja kassamagneetilla Avengers: Endgame on yhteiset juuret siirtomaa-ajan sorrossa. Nerokas sotaelokuva oli 40 vuotta sitten tiiviimmin asian ytimessä kuin tekijät tiesivätkään, mutta todetaanko supersankarileffa silti vuosikymmenten kuluttua sitä tärkeämmäksi? Covid-19-pandemia ja George Floydin tapaus viittaavat tähän suuntaan.

Taiteilijaelämä, draama ja tiedon oikeellisuus

Mikä taiteilijan elämäkerrassa kiehtoo ja miksi taiteilijoissa kiinnostavat heidän elämänsä? Ajatellaanko, että perehtymällä taiteilijan elämään saamme samalla avaimet taiteeseen? Vai kiehtooko mielikuvitustamme renessanssin taiteilijakäsityksestä peräisin oleva taiteilijan itsetutkiskelu? Heikki Kastemaa pohtii näitä kysymyksiä esimerkkinään Vilho Lammen ja Vivian Meierin näyttelyt sekä Antti J. Jokisen Helene-elokuva.

Käsittämätön taide, osa 1: Nykytaiteen käsitehistoriasta

”Tavoitellessaan moraalista päämäärää runoilija uhraa runollisen voimansa; eikä tällöin olisi hätiköityä lyödä vetoa, että teoksesta tulee surkea. Runous ei voi kuin menehtymisen tai heikkenemisen uhalla muuttua tieteeksi tai moraalifilosofiaksi... Todisteleva mielenlaatu... on runollisen mielenlaadun suora vastakohta.” (Charles Baudelaire) Kysymys: kuvaileeko Baudelaire yllä yhden käsityksen taiteesta ja yhden taiteelle vastakkaisen ”todistelevan mielenlaadun” vai kuvaileeko hän kaksi samanarvoista mutta vastakkaista käsitystä taiteesta?

Hyvän omantunnon kesäteatterivuodet

Hyvä omatunto on Suomenlinnan Susisaaren eteläkärkeen 1770-luvulla valmistunut linnakerakennelma: ”Ravelin Godt Samvete” on kaiverrettuna linnakkeen etelämuurin kivilaattaan. Erinäisiä vallanvaihdoksia, sotia, traagisia historiankäänteitä, ja kaksisataa vuotta myöhemmin raveliini alkoi palvella kesäteatterina. Millaista teatteria siellä on nähty nyt jo lähes puolen vuosisadan mittaisena aikana?

Jäljelle jää kritiikki

Olen lukenut pitkin kevättä huhtikuussa ilmestynyttä elämäkertaa Hanna Granfeltista (1884–1952), suuresta suomalaisesta sopraanosta. Salla Leponiemen kirjoittama Jumalainen kipuna (Gummerus 2018) kuvaa...

Punainen ja valkoinen

Sisällisodasta on kulunut sata vuotta, ja sen tapahtumat ovat koskettaneet suomalaisuutta niin poliittisesti kuin historiallisesti: yhteisöjen, sukujen ja yksilöiden tasoilla. Kansan jakautuminen ja traagisena koettu veljessota jakautui...

”Myös minä olen Amerikka”

Yhdysvaltojen ensimmäinen kansallinen afrikkalaisamerikkalaisen historian ja kulttuurin museo avattiin Washington DC:ssä reilu vuosi sitten. Yli sata vuotta suunnitteilla ollut museo on osoittautunut valtavaksi yleisömenestykseksi...

Kohti keskinkertaisuutta

Keväällä 1903 Aino Kallasta harmitti. Häneltä oli edellisvuonna ilmestynyt ensimmäinen romaani Kirsti ja itsevarmasti hän työsti nyt uutta. Jokin omassa tekemisessä kuitenkin arveluttaa, ja Kallas valittaa kirjeessä ystävälleen.
bursa escort