Lahdessa tehdastyöläisperheessä varttunut Heikki Hellman (s. 1955) ei ole noussut uralleen, dosentiksi ja Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen päälliköksi akateemisesti sivistyneestä perheestä, vaan on tehnyt niin sanotun luokkaretken.
TUOMAS NEVANLINNA kiinnostui filosofiasta jo pikkupoikana. – Hyvin varhain, kaksitoistavuotiaasta alkaen kutsumus ja taipumukseni viittasivat poliittisen ja metafyysisen ajattelun suuntaan. Tuomas Nevanlinna on kuuluisan...
Kun Kalle Kinnunen kirjoittaa elokuvista, sisältö ja taustat nivoutuvat yhteen. Elokuvan luonne taideteollisena kulttuurina on aina kiehtonut häntä. Se vaikuttaa myös elokuvakritiikin merkitykseen.
Olen aina ollut kiinnostunut edistämään yhteistä hyvää taidealalla ja ottanut tarvittaessa kipakastikin kantaa kentällä ilmeneviin ongelmiin. Taiteen ja sen yhteiskunnallisen merkityksen puolesta puhuminen ja toimiminen sekä taitelijoiden taloudellisen...
Kirjallisuuden kummitäti Mervi Kantokorpi tuntee suurta sympatiaa runokenttää kohtaan.
"Tällä hetkellä vaikutusvaltaisin henkilö kirjamaailmassa on kriitikko...
Arkkitehtuurista koko uransa ajan kirjoittanut arkkitehti Tarja Nurmi on huolissaan arkkitehtuurikritiikin visualisoitumisesta. Hän linjaa hyvän arkkitehtuurikr...
Ikävystyttävää tosiasiallisuuteen tarrautumista ja pönäkkää oikeassa olemista. Sellaiselta journalismi pahimmillaan tuntui parikymppisestä Jens-Christian Rabesta, kun hän aikoinaan aloitti opinnot müncheniläisessä toimittajakoulussa.
– Totta kai palkinto on suuri kunnia! Se on erityisen hieno tunnustus siitäkin syystä, että tulen kritiikin kentälle hieman sivusta, jaetun E.J. Vehmaksen arvostelijapalkinnon...
