2000-luvun alussa sanottiin, että mennään nettiin. Nykyään netti tulee meihin. Meistä on tullut verkon siimoja ja solmuja. Niin totaalisesti internet vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. Se on filosofi Timothy Mortonia lainaten hyperobjekti: verkostomainen, ei-paikallinen ja moniulotteinen.
Sinusta on tullut planetaarisen tason geofyysinen voima. Se sinä olet. Ihminen. Kävelet iltapäivän satiinisessa, pehmeässä ja kiiltävässä pimeydessä. Jäntevä ruumiisi liikkuu pitkin kaupunkia ja painovoima vauhdittaa taianomaisesti askeleitasi. Muistelet ystävän kissaa, jota silitit ennen kuin matkustit Kuopioon katsomaan nykytaiteen ANTI-festivaalin esityksiä.
Vietin nuoruuteni siten, että ensin lähdin vaihto-oppilaaksi Saksaan, sitten töihin Itävaltaan, Ruotsiin ja Englantiin. Myöhemmin vietin kymmenen vuoden ajan pitkiä aikoja silloisen brittiläisen elämänkumppanini kanssa Itä-Karibialla, Barbadoksella. Kaikkien näiden kokemusten tuloksena kansainvälisyydestä muodostui elämäntapa, ja siitä sukeutui myös iso osa ystäväpiiriä. Siksi olinkin ihmeissäni, kun nuorena kuvataidekriitikko-taidejournalistina menin kuuntelemaan iäkkäämpien kuvataidekriitikkoherrojen puhetta alan kansainvälisestä toiminnasta.
