Samaan aikaan kun julkaistun esseistiikan määrä on hiljalleen kasvanut ja esseistien kirjo moninaistunut, klassinen taide-essee – tai laajemmin ajateltuna vakava taidekirjoittaminen – on ollut vähintään yhtä lujilla kuin ennenkin. Tietotasonsa näyttäviä, taustaltaan akateemisia kirjoittajia ei tule käsiini häiriöksi asti.
Kriitikko ja vapaa toimittaja Veli-Matti Huhta on julkaissut esseekokoelman vuodessa: Rahat ja henki (2019), Historian häikäisevä laakso (2020) sekä Aallot kuun rannassa (2021). Huhdan mielenkiinto kohdistuu ensisijaisesti elokuviin. Niitä yhdistää yleensä klassikkous, vanhuus tai harvinaisuus.
”Eräänä keväisenä aamuna auton rattia tunnustellessaan hän havahtuu kysymään: mikä on romaani? Onko romaanilla sääntöjä tai selkeitä rajoja? Onko olemassa ’romaanin rakenne’?” Auton ratin takana voi havahtua kysymään mitä vain, miksei sitten romaanin rakennetta. Asioiden välillä voi myös nähdä loogisen yhteyden: ratilla ohjataan autoa, mieli kuljettaa romaania.
”Onko Paasonen ihan tosissaan”, kysyi Herman Raivio Lykättyä salamurhaa koskevassa jutussa tässä taannoin. Se oli hyvä kysymys ja riemastutti kovasti. Liioittelu on kirjoittajan iloista suurimpia, sillä kukapa haluaisi aina olla tolkun ihminen. Mutta ehkä Paasonen on tosissaankin – vai mitäpä hän itse tuohon sanoisi? Markku Paasosen vastaus Herman Raivion kritiikkiin.
Kieli ei voi koskaan tavoittaa olemisen koko rikkautta, asiaa itseään. Sanojen ja niiden viittauskohteiden välillä on kuilu, jota ei pysty ylittämään. Tämänkaltaisia kielifilosofisia kysymyksiä pohdittiin 1900-luvulla mannermaisessa filosofiassa, eritoten kirjallisuusteoreetikko Maurice Blanchot’n tuotannossa. Hän on tärkein vaikuttaja Markku Paasosen uudessa teoksessa Lykätty salamurha.
Toimittaja Tuomas Aitonurmen esikoiskirjassa Ruumiin ylittävä ääni vimmainen mutta säröinen ääni yrittää voittaa menneisyyden kipupisteet ja kartoittaa mahdollisuuksia tulevaisuuden suhteen. Teos laajenee näkökulmiltaan maailmanparannukseksi, vaikka kirjoittamisen lähtökohtana ovat kirjoittajan synkät ja traumaattiset kouluajat.
Helsingin Kirjamessut järjestetään tänä vuonna verkossa 22.10.–25.10. välisenä aikana. Myös Kritiikin Uutiset on mukana virtuaalisilla kirjamessuilla. Kulttuuri-, tiede- ja mielipidelehtien liiton osastolla ja sen Kulttilavalla (vapaa pääsy) Kritiikin Uutisten päätoimittaja Martti-Tapio Kuuskosken haastateltavana palkittu kirjailija, esseisti ja kriitikko Satu Taskinen.
Runoilija ja tulisielu oli lyhyt, ytimekäs ja itsessäänkin poeettinen luonnehdinta, jolla tuolloinen Uudenmaan maaherra Jacob Söderman luonnehti minulle Leif Salménia kesällä 1986, jolloin Salmén oli kutsunut juuri mietintönsä jättäneen Poliisilakikomitean puheenjohtajan Södermanin haastateltavaksi A-studioon.
Olen kirjoittanut sanomalehti Keskipohjanmaahan kolmenkymmenen vuoden ajan viikoittain elokuva-arvosteluja. Koskaan en ole solminut niistä mitään sopimusta, mitä en kyllä suosittele muille freelancereille ja avustajille – sillä kaikki ei ole Keskipohjanmaata, missä sana pitää.
