Kriitikko ja vapaa toimittaja Veli-Matti Huhta on julkaissut esseekokoelman vuodessa: Rahat ja henki (2019), Historian häikäisevä laakso (2020) sekä Aallot kuun rannassa (2021). Huhdan mielenkiinto kohdistuu ensisijaisesti elokuviin. Niitä yhdistää yleensä klassikkous, vanhuus tai harvinaisuus.
Suomen arvostelijain liiton (SARV) elokuvakriitikot ovat valinneet viime vuoden parhaat elokuvat.
Vuoden 2022 paras kotimainen elokuva on kriitikoiden mukaan...
Follow the money, sanovat etsivät toisilleen poliisisarjoissa tietäväisen näköisinä. Rahapolun seuraaminen on hyvä johtolanka paljastamaan naisen paikka kulttuurialalla ja palkka siinä ohessa.
Elokuvaohjaaja-käsikirjoittaja Hanna Bergholm ja käsikirjoittaja Ilja Rautsi saivat tämänvuotisen Kritiikin Kannukset -palkinnon kauhudraamastaan Pahanhautoja (2022). Yhteishaastattelussa palkitut kertovat mistä kauhu kumpuaa.
Satiiriin suhtaudutaan usein lajintunnistustehtävänä – jokin on tai ei ole satiiria. Keskustella kannattaisi mieluummin siitä, onnistuuko satiiri tai osuuko se oikeaan kohteeseen.
Suomen arvostelijain liiton (SARV) elokuvakriitikot ovat valinneet viime vuoden parhaat elokuvat: parhaan kotimaisen ja parhaan ulkomaisen elokuvateatteriensi-i...
Suomen arvostelijain liiton (SARV) elokuvakriitikot valitsivat ensimmäistä kertaa vuoden parhaan kotimaisen elokuvan, vuoden parhaan ulkomaisen elokuvan sekä vu...
Heta Jäälinoja nousi elokuvayleisön tietoisuuteen hurmaavalla animaatioelokuvallaan Penelope, joka syntyi opinnäytetyönä Viron taideakatemiaan. Elokuva esitettiin kymmenillä kansainvälisillä festivaaleilla ympäri maailmaa. Miten Jäälinojasta tuli animaatiotaiteilija ja mitä hänelle kuuluu tänään?
Bette Davisille, Gena Rowlandsille, Romy Schneiderille... kaikille näyttelijättärille, jotka ovat näytelleet näyttelijättäriä. Kaikille naisille, jotka näyttelevät, ja miehille, jotka näyttelevät naisia ja muuttuvat naisiksi. Kaikille niille ihmisille, jotka haluavat olla äitejä. Äidilleni.
Jos kaikki voi mennä jotenkin pieleen, niin syksyn teatterikohussa meni, vähän joka suunnalla. Kukaan Kansallisteatterin Kaikki äidistäni -ohjauksesta syntyneeseen tapahtumavyöryyn osallistuneista ei välttynyt virheiltä. Puhuttiin toinen toistensa ohi ja väärinymmärrykset seurasivat toisiaan, eikä mediassakaan tiedetty mistä oikeastaan puhutaan tai mistä pitäisi puhua. Kritiikin Uutisten Kaikki Agradosta -juttusarja avaa vielä kerran Pedro Almodóvarin Kaikki äidistäni -elokuvan (1999) teatteriohjauksesta alkunsa saanutta kohua.
