kirjoittaja: Marissa Mehr

Kun kritiikki tuli osaksi taidetta

Klassinen asetelma: Kirjailijat napisevat, että kritiikkien laatu on surkea, ja kriitikot napisevat, että kirjailijat ovat herkkänahkaisia. Moni valittelee, että kritiikki on tasapäistynyt ja tylsistynyt. Lyttäyksiä ei enää näe, vaan tuoteselosteita.

Kriitikkotukija

Viime vuonna luin ja arvioin kolme erityisen vahvasti mieleen jäänyttä kaunokirjallista teosta: Matias Riikosen Suuri fuuga sekä sen teospari Kiertorata (Aula & co), Satu Taskisen Lapset (Teos) sekä Marjo Heiskasen Mustat koskettimet (Siltala).

Mahdollista, Taike!

Vietimme hetki sitten Kalevalan päivää, suomalaisen kulttuurin merkkipäivää. Samaisena päivänä viisi vuotta Taiteen edistämiskeskuksen johtajana ollut Minna Sirnö siirtyi sivuun tehden samalla tilaa uudelle johtajalle.

Vain yksi mielipide

Kritiikin Uutiset on pian 50 vuoden ajan toiminut taidekriitikkojen ja -kritiikin äänitorvena. Juhlakauden ensimmäisessä pääkirjoituksessa haluan tarttua yhteen taidekritiikkikeskustelun ansiotta paraatipaikalle päätyneeseen...
article placeholder

Kritiikin Uutisten juhlavuosi!

Vuosi 2018 on Kritiikin Uutisten 50. vuosikerta. Juhlavuosi tulee näkymään pitkin vuotta muun muassa temaattisten tekstien julkaisemisena sekä muina juhlallisuuksina, jotka jatkuvat aina vuoden 2019 puolelle.

Kritiikki elää!

En mielelläni palaisi – jälleen kerran – erääseen kriitikkoja askarruttavaan aiheeseen, joka tietyin väliajoin, joskin onneksi nykyisin yhä harvemmin, nousee esille. Sillä niin kauan kuin puhumme asiasta, ruokimme ilmiötä entisestään.