Saara Turusen ja Petra Maisosen toimittama Suurteoksia ilmestyi 2021. Toimittajat kutsuivat tuolloin 19 naiskirjoittajaa esittelemään mielestään suuria teoksia. Suurteoksia sai jatkoa tänä vuonna. Tällä kertaa mukana on 20 kirjoittajaa, kaikki jälleen naisia.
SARV:n uusimpiin julkaisuihin kuuluva Kritiikki näkyy! -vuosikirja pyrkii esittelemään samannimisen hankkeen konkreettisia tuloksia. Koneen säätiön rahoittama hanke käynnistettiin SARV:n 70-vuotisjuhlavuonna 2020. Vuosikirjassa on mukana 15 tekstiä, jotka lähestyvät hankkeen tiimoilta eri alueita, näkökulmia ja asioita.
Toimittaja Tuomas Aitonurmen esikoiskirjassa Ruumiin ylittävä ääni vimmainen mutta säröinen ääni yrittää voittaa menneisyyden kipupisteet ja kartoittaa mahdollisuuksia tulevaisuuden suhteen. Teos laajenee näkökulmiltaan maailmanparannukseksi, vaikka kirjoittamisen lähtökohtana ovat kirjoittajan synkät ja traumaattiset kouluajat.
Marko A. Hautalan massiivinen tietokirja Algoth – Kapinallinen kynämies valottaa kiintoisalla tavalla mystisen kirjailijan Algoth Untolan (1868–1918) värikästä elämäntaivalta ja suurta kirjailijantyötä. Teoksen julkaisua voi pitää melkoisena kulttuuritekona, koska Untolasta, niin suuri kirjailija kuin hän onkin, ei ole aikaisemmin julkaistu kunnon elämäkertateosta.
70 vuotta täyttävän SARV:n eli Suomen arvostelijain liiton juhlavuosikirja Kritiikin ääniä alkaa presidentti Tarja Halosen kannustavilla sanoilla. Ponteviin sanoihin kätkeytyy niin suuri viisaus, että saattaisi kuvitella presidentin itsekin hurahtaneen kritiikin tekijöiden joukkoon pitkän työuransa aikana.
Elämme uutta luovaa aikaa -kirjan keskiössä ovat Paavolaisen aiemmin vähemmälle huomiolle jääneet esseet, kulttuurikritiikit ja arvostelut. Muhkea teos on erityisesti osa suomalaisen kritiikin historiaa.
"Opettaminen ei sujunut minulta moneen viikkoon. Vakavasti sairaan lapsen vanhemmasta ei ollut menemään opiskelijoiden eteen. Kirjallisuuskriitikon työhön minä kuitenkin pystyin." Opettaja-kirjallisuuskriitikko Jari Olavi Hiltunen kertoo kuinka aika teho-osastolla peilautui kritiikin kirjoittamiseen.
”Onko vakavampaa suomalaista karnevaalia kuin Finlandia-palkinto kaikkine institutionaalisine piirteineen?” Näin kysyi professori Juhani Niemi teoksessaan Kirjojen takaa (1991) eritellessään vuoden 1989 Finlandia-palkintolautakunnan työtä. Kirjallisuuspalkintoraadin työskentelyyn liittyvät ongelmat korostuvat juuri kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon yhteydessä, onhan se näyttävin ja seuratuin Suomen lukuisista kirjallisuuspalkinnoista.
Populismin suhde mediaan on kaksijakoinen: media sekä vauhdittaa että hillitsee poliittista populismia. Populismin nousu haastaa mediataloja pohtimaan journalismin ydintehtäviä ja yhteiskuntavastuuta entistä enemmän myös Suomessa. Myös kulttuurijournalismin ja sen viihteellistymisen näkökulmasta aihe on ajankohtainen.
