Elokuvakriitikko Helena Ylänen poistui keskuudestamme viime vuoden joulukuussa. Mikä on mestarikriitikon perintö? Kysymystä pohtivat 22.9.2019 Helsingin Bio Rexissä käydyssä keskustelussa Kati Sinisalo, Veli-Pekka Lehtonen ja Anna Möttölä.
Kritiikin Uutisissa julkaistaan tulevina päivinä kahden kulttuuriministerimme, perhevapaalle hiljattain siirtyneen Annika Saarikon, sekä häntä tiede- ja kulttuuriministerinä vuoden tuuraavan Hanna Kososen haastattelut.
Aloitamme sarjan kuitenkin ekskursiolla eduskunnassa keskiviikkona 25.9. järjestetylle kulttuuriministerin kyselytunnille, jossa Kritiikin Uutisilla oli mahdollisuus esittää suunniteltua uudentyyppistä kulttuurin rahoitusmuotoa koskeva kysymys.
Oletko tullut ajatelleeksi kuinka taidekokoelmat syntyvät? Tai mitä kokoelmista esitetään yleisölle? Kuinka kriitikko voi arvioida näyttelyä, joka on osa tiettyä kokonaisuutta? Entä onko kuraattorilla vapaat kädet kokoelmanäyttelyn toteuttamisessa?
Jään hetkeksi jumittamaan perjantain ja lauantain väliseen yöhön ja sen surkeimpiin tunnelmiin. Paikallisen kulttuurihenkilön posketon kritiikki koko ANTI-festivaalia kohtaan puskee iholle. Kotikenttäetuni ei enää olekaan etu, kun väsähtänyt dialogi muuttuu töykeäksi ja ruotii henkilökohtaisuuksia. Korjaan kurssini ja keskityn hyvään. Kipakka keskustelu ANTIn ympärillä todistaa siitä, että festivaali on elävä ja uusiutuva.
Torin kulmalla tyhjässä liiketilassa sijaitsee The End – Future DiverCities Lab, taiteilijalaboratorio ja kohtaamispaikka. Future DiverCities Lab on neljäs ja viimeinen vuonna 2016 alkaneen hankkeen laboratorio. Se mallintaa uudenlaisia taiteellisen toiminnan ja kuratoinnin tapoja, ja on selkeästi herkkä yleisön reaktioille ja yhteistyölle.
Makaan sängyssäni maanantain ja tiistain välissä, keskiyöllä, ikkuna auki kohti kuuta ja yön pimeydessä vaanivaa syksyä. Kaupunki horisee omiaan ja jostakin kuuluu takomista, aivan kuin valtavaa peltilevyä hakattaisiin huvin vuoksi. Se kaikuu yli kaupungin. Kuvittelen sen äänitaiteeksi tai esitykseksi.
Wonderlust on monimuotoista ja tiedostavaa seksiä juhliva festivaali, joka järjestettiin kuudetta kertaa kesäkuussa 2019 Helsingin Suvilahdessa. Festivaali kutsuu yhteen heteroita ja queereja, seksuaaliaktivisteja ja uteliaita aloittelijoita, kinkyjä ja ujoja, sekä kaikkia heitä, jotka eivät olisi aiemmin kuvitelleet osallistuvansa seksifestivaaleille.
Kritiikin Kannuksilla palkittu Ilja Lehtinen liukuu näytelmäkirjailijan, dramaturgin, esseistin ja spoken word -artistin roolien välillä. Elinvoima-esityksen jälkeen Lehtinen tuntee, että ekokatastrofin on jollain tavoin sisällyttävä hänen kaikkeen taiteelliseen toimintaansa.
Miten kritiikki pysyy perässä taiteenlajien monimuotoistumisessa? Onko sillä eväitä tarttua uudenlaisiin kulttuurimuotoihin, kuten burleskiin tai digitaalisiin peleihin? SARVin 1.12.2018 järjestämässä koulutuspäivässä vastattiin tähän haasteeseen, kun neljän suurta yleisösuosiota nauttivan mutta kritiikin näkökulmasta marginaalisen lajin, burleskin, stand-up-komiikan, lavarunouden ja digitaalisten pelien, asiantuntijat valottivat alaansa.
Kuopiossa vuosittain järjestettävän ANTI-festivaalin teemana on tänä syksynä peli ja leikki. Tässä festivaaliraportin kolmas ja viimeinen osa - SARVin residenssikriitikko Matti Tuomela raportoi.
