KOM-kirja täytyy olla. Se on välttämätön, mutta ei se ole sellainen kuin odotin, sillä ”jokaisella on KOMinsa”, millä nimellä kirjaa lupailtiinkin jo monena vuotena. Kirja selostaa KOM-teatterin historian sen perustamisesta 1969 mahdollisimman nykyhetkeen (2011). (Lomakautena Kritiikin Uutisissa julkaistaan juttuja lehden arkistoista.)
”Tiedättekö, keitä olivat Olga Gummerus-Ehrström (1876–1938) ja Eric O. W. Ehrström (1881–1934), myös lempinimillä Olli ja Bucklan tunnettu monipuolinen taiteilijapariskunta, joka teki paljon yhteistyötä? Minun on tunnustettava, että kun sain kutsun Serlachius-museoiden näyttelyn avajaisiin, en taidehistorioitsijataustastani huolimatta lainkaan tiennyt, keistä oikein oli kysymys.” Taidehistorioitsija Taava Koskinen kirjoittaa taiteilijapariskunnan elämää ja tuotantoa käsittelevästä näyttelystä Serlachius-museoissa.
Siiri Torvisen (s. 2001) hullunhauska kirjoitus palkittiin nuorille suunnatussa Mikä kritiikki! -kirjoituskilpailussa sekä tuomariston kunniamaininnalla että Otso Kantokorpi -spipendillä rohkealle ja omaperäiselle kirjoitukselle. Jälkimmäisestä päätti ohjaaja, käsikirjoittaja Pauliina Feodoroff.
Toisen palkinnon nuorille suunnatussa Mikä kritiikki! -kirjoituskilpailussa sai Lili Saarikiven virtaavalla kielellä ja viisaasti kirjoitettu arvostelu Clarice Lispectorin teoksesta Água viva.
Kritiikin Uutisten keväässä tullaan käsittelemään aihetta digitaalisuus ja kritiikki – juttuehdotuksia voi lähettää 15.4. asti osoitteeseen kritiikin.uutiset@sarv.fi. Varaslähtönä aiheeseen Maria Hirvi-Ijäs tarkastelee mittaamisen ja mittaamattomuuden välistä kriisiä arviossaan Jonna Bornemarkin suurta suosiota saavuttaneesta teoksesta Det omätbaras renässans (2018).
Nykysirkuksen enfant terrible Marc Gassot saa silmänräpäykseen mahtumaan paljon. Uusi teos Lion – the weird and magical abracadabra circus show on fyysinen, hiukan häiriintynyt komedia jännityksestä ja pelosta.
"Kirjan alkukuvat viettelevät lukijaa, loppukuvat pyrkivät tyydyttämään hänet, Tommi Melender sanoo Maailmojen loput -esseeteoksessa. Toinen kirjoittaja Sinikka Vuola vertaa kirjan aloittamista rakastumiseen: teoksen maailma on vielä avoin ja siihen on helppo heijastaa toiveitaan. Vuola puhuu myös lukemisesta ja kirjoittamisesta aistillisena sekä kehollisena toimintana."
