Kritiikit

Valon ja varjon rajalla

Johann Wolfgang von Goethen (1749–1832) Zur Farbenlehre ilmestyi vuonna 1810. Nyt teoksen didaktinen osa on julkaistu ensi kertaa suomenkielisenä käännöksenä nimellä Värioppi. Didaktinen osa oli Goethen itsensäkin mielestä tärkein, ja muut alkuperäisen teoksen osat hän katsoi voitavan jättää pois uusintapainoksista. Virpi Alanen arvioi teoksen.

Onko taiteella tarkoitus?

Runoilija Timo Salon tarkastelussa Alva Noën taiteen luonnetta pohtiva teos Omituisia työkaluja – taide ja ihmisluonto. ”Omituisia työkaluja tarttuu rohkeasti kysymykseen taiteen olemuksesta ja merkityksestä ihmislajille.”

Kiistellyn äpärän haasteista uudessa ajassa

”Kritiikki on haamu. Kritiikki on äpärä.” Näin ruotsalainen Magnus William-Olsson täräyttää alkuun toimittamansa esseekokoelman Kritiken i den nya offentligheten (”Kritiikki uudessa julkisuudessa”). Kritiikki, tämä taiteen, tieteen, intuition ja muiden hedelmöittäjän sekasikiö on läsnä kaikkialla, kaikilla tasoilla.

KOM valjasti kritiikin vai päinvastoin

KOM-kirja täytyy olla. Se on välttämätön, mutta ei se ole sellainen kuin odotin, sillä ”jokaisella on KOMinsa”, millä nimellä kirjaa lupailtiinkin jo monena vuotena. Kirja selostaa KOM-teatterin historian sen perustamisesta 1969 mahdollisimman nykyhetkeen (2011). (Lomakautena Kritiikin Uutisissa julkaistaan juttuja lehden arkistoista.)

Olli ja Bucklan – kaunotar ja kilpikonna

”Tiedättekö, keitä olivat Olga Gummerus-Ehrström (1876–1938) ja Eric O. W. Ehrström (1881–1934), myös lempinimillä Olli ja Bucklan tunnettu monipuolinen taiteilijapariskunta, joka teki paljon yhteistyötä? Minun on tunnustettava, että kun sain kutsun Serlachius-museoiden näyttelyn avajaisiin, en taidehistorioitsijataustastani huolimatta lainkaan tiennyt, keistä oikein oli kysymys.” Taidehistorioitsija Taava Koskinen kirjoittaa taiteilijapariskunnan elämää ja tuotantoa käsittelevästä näyttelystä Serlachius-museoissa.

Absurdi kritiikki itse itsestään (Mikä kritiikki! – tuomariston kunniamaininta sekä Otso Kantokorpi -stipendi)

Siiri Torvisen (s. 2001) hullunhauska kirjoitus palkittiin nuorille suunnatussa Mikä kritiikki! -kirjoituskilpailussa sekä tuomariston kunniamaininnalla että Otso Kantokorpi -spipendillä rohkealle ja omaperäiselle kirjoitukselle. Jälkimmäisestä päätti ohjaaja, käsikirjoittaja Pauliina Feodoroff.
bursa escort