Elokuvaohjaaja-käsikirjoittaja Hanna Bergholm ja käsikirjoittaja Ilja Rautsi saivat tämänvuotisen Kritiikin Kannukset -palkinnon kauhudraamastaan Pahanhautoja (2022). Yhteishaastattelussa palkitut kertovat mistä kauhu kumpuaa.
Teatterimuseossa vietettiin joulukuun lopussa teatterintutkimuksen syyspäiviä ristiriitaisissa tunnelmissa. Teatterin tutkimuksen seura halusi kunnioittaa teatteritieteen professori emerita Pirkko Kosken 80-vuotissyntymäpäivää ja kiittää häntä valtavasta panoksesta oppiaineen kehittämisessä. Samaan aikaan teatteriväki keräsi nimiä adressiin, jossa vaadittiin teatteritieteen säilyttämistä opintosuuntana.
Suomalainen nukketeatteri, erityisesti aikuisille suunnattu nukketeatteritaide nousi ennennäkemättömään kukoistukseen alan koulutuksen myötä, joka vakiintui 1990-luvun jälkipuoliskolla muun muassa Turussa ja Pieksämäellä. Kuinka hyvin kritiikki onnistui pysymään perässä tässä kehityksessä? Kritiikin Uutiset haastatteli kahta nukketeatterialan pitkän linjan ammattilaista, Katriina Andrianovia ja Laura Sillanpäätä Helsingin kirjamessuilla. Keskustelun myötä lanseerattiin aikaamme jopa uusi termi: nukettamisen sijasta tulisikin ehkä puhua nuken sielutuksesta!
Pop-kriitikko Oskari Onninen on ottanut taidekritiikin nykytilan ohella räväkästi kantaa myös taiteen rahoitukseen. Se, miksi taiteen kentällä rahasta suoraan puhumista vältellään, on hänestä hyvä kysymys. ”On jännittävää, että vaikkapa koronakeskustelussa korostettiin taiteen olevan itseisarvo ja samaan aikaan korostettiin, että nyt paha Krista Kiuru on vienyt taiteilijoilta elinkeinon.”
”Voiko mikään kuulostaa vähemmän vakavasti otettavalta tai voiko mikään kuulostaa vähemmän työltä? Tämä on maailman kannalta sopivan tarpeeton ammatti. Tämä on – vakavasti ottaen – läpeensä naurettava ammatti, jos edes ammatti lainkaan. Juuri siksi rakastan tätä ammattia.” Näin kriitikko Oskari Onninen (s. 1991) tunnusti rakkautta kriitikontyöhönsä Nuoren Voiman esseessään taannoin. Eikä ryppyjä rakkauteen ole pahemmin tullut.
Kirjailija-käsikirjoittaja Anneli Kanto ja kirjailija sekä kirjoittamisen opettaja Erkka Mykkänen aloittavat tämän syksyn Kritiikin Uutisten uusina kulttuurikolumnisteina. Kritiikin Uutiset haastatteli kolumnisteja lyhyesti asian tiimoilta.
Paula Tuovisen mielestä nykyinen valtion taiteilija-apurahamalli on aikansa elänyt, jopa nöyryyttävä. Taiteen edistämiskeskuksen, Taiken johtaja on paljon vartijana virastossa, jonka tärkeimpänä tehtävänä on pyrkiä nykyistä laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen taiteen ja kulttuurin aseman kehittämiseksi. Helppoa se ei ole, mutta energinen Tuovinen uhkuu määrätietoisuutta. Arkailematta hän ajaa taiteen ja taiteilijoiden asiaa.
Kritiikin Kannuksilla vastikään palkittu kapellimestari Emilia Hoving tiesi orkesterin eteen astuessaan, että tämä on hänen juttunsa. Pianoa, klarinettia ja selloa soittavalle Hovingille orkesteri on instrumenteista rakkain.
SARVin myöntämä Kritiikin Kannukset -palkinto täyttää tänä vuonna 60 vuotta, ja uusi palkittava julkistetaan huhtikuussa. Ennen sitä Kritiikin Uutisissa tehdään sukellus palkinnon historiaan. Sami Toivonen sai Kritiikin Kannukset 17-vuotiaana vuonna 1989. Palkinto antoi hänen uralleen ja elämälleen suunnan.
