Girilal Baars kuiskii, maiskuttelee, hoilaa, honottaa ja huohottaa. Omatekoisella kielellään hän loitsuaa ja resitoi; välillä esitys kumartaa absurdin teatterin suuntaan. Kymmenminuuttinen sisältää tunnekirjon: tunteita on vaikea nimetä...
Kun Kalle Kinnunen kirjoittaa elokuvista, sisältö ja taustat nivoutuvat yhteen. Elokuvan luonne taideteollisena kulttuurina on aina kiehtonut häntä. Se vaikuttaa myös elokuvakritiikin merkitykseen.
Olen aina ollut kiinnostunut edistämään yhteistä hyvää taidealalla ja ottanut tarvittaessa kipakastikin kantaa kentällä ilmeneviin ongelmiin. Taiteen ja sen yhteiskunnallisen merkityksen puolesta puhuminen ja toimiminen sekä taitelijoiden taloudellisen...
Kirjallisuuden kummitäti Mervi Kantokorpi tuntee suurta sympatiaa runokenttää kohtaan.
"Tällä hetkellä vaikutusvaltaisin henkilö kirjamaailmassa on kriitikko...
Tämä artikkeli on julkaistu Kritiikin Uutisten numerossa 3/2016.
Kirsikka Moring rakastui jo nuorena teatteriin ja Siperiaan. Sittemmin hän lähti mukaan poli...
Arkkitehtuurista koko uransa ajan kirjoittanut arkkitehti Tarja Nurmi on huolissaan arkkitehtuurikritiikin visualisoitumisesta. Hän linjaa hyvän arkkitehtuurikr...
Jotta voidaan tarkastella nykysirkusta ja sen asemaa Suomessa, tarvitaan välineitä, kuten kritiikkiä. Kritiikki on tärkeä foorumi, kun käsitellään sirkustaiteen...
Ikävystyttävää tosiasiallisuuteen tarrautumista ja pönäkkää oikeassa olemista. Sellaiselta journalismi pahimmillaan tuntui parikymppisestä Jens-Christian Rabesta, kun hän aikoinaan aloitti opinnot müncheniläisessä toimittajakoulussa.
– Totta kai palkinto on suuri kunnia! Se on erityisen hieno tunnustus siitäkin syystä, että tulen kritiikin kentälle hieman sivusta, jaetun E.J. Vehmaksen arvostelijapalkinnon...
