Haastattelut

Sivistystä ja sielutusta – suomalainen aikuisten nukketeatteri ja sen kritiikki

Suomalainen nukketeatteri, erityisesti aikuisille suunnattu nukketeatteritaide nousi ennennäkemättömään kukoistukseen alan koulutuksen myötä, joka vakiintui 1990-luvun jälkipuoliskolla muun muassa Turussa ja Pieksämäellä. Kuinka hyvin kritiikki onnistui pysymään perässä tässä kehityksessä? Kritiikin Uutiset haastatteli kahta nukketeatterialan pitkän linjan ammattilaista, Katriina Andrianovia ja Laura Sillanpäätä Helsingin kirjamessuilla. Keskustelun myötä lanseerattiin aikaamme jopa uusi termi: nukettamisen sijasta tulisikin ehkä puhua nuken sielutuksesta!

Oskari Onninen double feature, 2/2: ”Rahan kaataminen taiteelle ykkösprioriteettina”

Pop-kriitikko Oskari Onninen on ottanut taidekritiikin nykytilan ohella räväkästi kantaa myös taiteen rahoitukseen. Se, miksi taiteen kentällä rahasta suoraan puhumista vältellään, on hänestä hyvä kysymys. ”On jännittävää, että vaikkapa koronakeskustelussa korostettiin taiteen olevan itseisarvo ja samaan aikaan korostettiin, että nyt paha Krista Kiuru on vienyt taiteilijoilta elinkeinon.”

Oskari Onninen double feature, 1/2: ”Tärkeää on löytää näennäisesti pinnallisesta taiteenlajista syvyys”

”Voiko mikään kuulostaa vähemmän vakavasti otettavalta tai voiko mikään kuulostaa vähemmän työltä? Tämä on maailman kannalta sopivan tarpeeton ammatti. Tämä on – vakavasti ottaen – läpeensä naurettava ammatti, jos edes ammatti lainkaan. Juuri siksi rakastan tätä ammattia.” Näin kriitikko Oskari Onninen (s. 1991) tunnusti rakkautta kriitikontyöhönsä Nuoren Voiman esseessään taannoin. Eikä ryppyjä rakkauteen ole pahemmin tullut.

Taiteen rahoituksen kokonaiskuva pahasti retuperällä

Paula Tuovisen mielestä nykyinen valtion taiteilija-apurahamalli on aikansa elänyt, jopa nöyryyttävä. Taiteen edistämiskeskuksen, Taiken johtaja on paljon vartijana virastossa, jonka tärkeimpänä tehtävänä on pyrkiä nykyistä laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen taiteen ja kulttuurin aseman kehittämiseksi. Helppoa se ei ole, mutta energinen Tuovinen uhkuu määrätietoisuutta. Arkailematta hän ajaa taiteen ja taiteilijoiden asiaa.

Musiikki kantaa

Kritiikin Kannuksilla vastikään palkittu kapellimestari Emilia Hoving tiesi orkesterin eteen astuessaan, että tämä on hänen juttunsa. Pianoa, klarinettia ja selloa soittavalle Hovingille orkesteri on instrumenteista rakkain.

Rengon jumala

SARVin myöntämä Kritiikin Kannukset -palkinto täyttää tänä vuonna 60 vuotta, ja uusi palkittava julkistetaan huhtikuussa. Ennen sitä Kritiikin Uutisissa tehdään sukellus palkinnon historiaan. Sami Toivonen sai Kritiikin Kannukset 17-vuotiaana vuonna 1989. Palkinto antoi hänen uralleen ja elämälleen suunnan.

Helvetinjumalankone jauhaa

Taidemaalari Mika Vesalahti teki työssään täydellisen narratiivisen muutoksen. Massiivisen Helvetinjumalankone-maalaussarjan jokainen yksityiskohta kommentoi muutakin aiemmin tehtyä. Helvetinjumalankone möyrii seitsemänosaisena valtavien maalausten sarjana. Danten, Rodinin ja Rothkon innoittama teos syntyi neljässä vuodessa, kun Mika Vesalahti, 53, ryhtyi arvioimaan kriittisesti aiempaa pitkää taiteellista uraansa.

Väsymätön sananvapauden puolustaja

Elisabeth Nordgren rakastaa kirjallisuutta, kieliä ja kulttuureja. Hänelle ei ole riittänyt kriitikon tai reportterin työ. Hän on halunnut henkilökohtaisesti tutustua heihin, jotka saavat aikaan suuria muutoksia, ja monien kulttuurin ja politiikan vaikuttajien kanssa hän on ystävystynyt. Ja tietenkin hän muuttaa maailmaa itsekin.

Kritiikeissään Sampsa Oinaala tarttuu kuulijan käteen kutsuen radion äärelle

Kalsealla Joensuun rautatieasemalla minua on vastassa satuolennon kaltainen pitkälettinen miekkonen. Kohteliaasti hän ottaa kapsäkkini ja asettelee sen parhaat päivänsä nähneen polkupyörän perässä kulkevaan punaiseen kuljetuslaatikkoon. Hän ei läiskyttele auton ovia, vaan tekee työmatkansa ja muutkin kulkunsa polkien. Uniikki, narratiiviseen journalismiin erikoistunut, vuonna 1979 syntynyt Sampsa Oinaala on myös journalistina.
bursa escort