Esseet

Kurjuuskirjallisuudesta terapiaa

Yhdysvaltalainen Lauren Stratford julkaisi 1988 Satan’s Underground -nimisen omaelämäkerran. Kirjailija kertoi siinä karmivasta lapsuudestaan väkivaltaisen satanistisen kultin keskellä. Tarina jatkuvien raiskausten uhriksi joutumisesta jatkui kahdessa seuraavassa omaelämäkerrassa. Stratford väitti olleensa osa Kalifornian Kernin piirikunnassa vallinnutta kulttia, joka oli paljastunut aiemmin.

Fantasmagorialumeen jäljillä, 3. osa: Palautuvatko mielikuvituksen fantasiat enää yksilön omiin kokemuksiin?

Kirjallisuustieteen professori Juhani Niemi on huomauttanut, että Franz Kafkan ja Eugéne Ionescon teoksissa rajat fantasian ja toden kesken häviävät ja niissä kaikki on kokemuksellisesti totta. Fantasia merkitsee kykyä kuvitella uusia asioita. Fantasmagoria puolestaan tarkoittaa harhanäkyä tai uskomatonta kertomusta. Fantasiakirjallisuus eroaa fantasmagoriasta siinä, että se pyrkii kertoman todellisuudesta vertauskuvallisesti ja metaforisesti.

Miesten teatteria? Supersankari korkkareissa, tai: God Shave the Queens

Korona-aika. Sohva, televisio. Areenan selailu. Areenan selailu. Areenan... BBC3:ltä hankittu drag show? Jonkin osan RuPaul Charlesin Drag Race -amerikkalaissarjasta muistan vuosia sitten nähneeni YLEn kanavalla. Vuonna 2019 tuottajat lähtivät Britanniaan, jossa Drag Race UK 1 sai niin valtaisan suosion, että toinen tuotantokausi tehtiin heti 2020.

Om att odla sin trädgård: Tankar kring den nya universitetslagen, konstforskningens situation och nyttans tidevarv

Det finns inte särskilt många genrer som lämpar sig om man ska skriva om vetenskapspolitik och konstforskningens situation. Speciellt inte om man som jag är anställd vid ett universitet och insyltad i kampen om anställningar och positioner. Man kan vara saklig och exakt, eller aggressiv och satirisk. Man kan tala i allegorier. Oberoende av vilken form jag använder är jag partisk.

Fantasmagorialumeen jäljillä, 2. osa: Kapitalismi tarjoilee loputtomaan epätoivoon iloa ja vauhdin liukurataa

Länsimainen ihminen oppi näkemään itsensä 1800-luvulla ennen muuta työntekijänä. Elämästä tuli vakava asia, kun leikki ja sen veli joutilaisuus erotettiin työstä. Lapsenmieliset nautinnot kuten kevytmielisyys, hauskuus, leikki, rituaalit, tanssi, musiikki, ilonpito ja pynttäytyminen olivat muinoin keskeinen osa aatelisten, pappien ja talonpoikien elämää.

Fantasmagorialumeen jäljillä, 1. osa: Maailmannäyttelyt, kauppakäytävät, keinovalon harhanäyt

Fantasmagorian lumemaailman loivat maailmannäyttelyt, ylellisyysliikkeiden reunustamat kauppakäytävät ja keinovalon tuottamat harhanäyt. Totuuden jälkeisellä huomiotalouden aikakaudella on tervehdyttävää palauttaa mieleen filosofi Immanuel Kantin ajatus valehtelemisesta. Kun ihminen valehtelee, hän samalla johdattaa lähimmäisensä harhaiseen todellisuuteen, jolloin toinen ei voi tehdä johtopäätöksiä tosiasioiden perusteella. Valehtelija kohtelee tällöin toista ihmistä esineenä.

Digitaalinen poetiikka tuulikaapissa

Poikkitaiteellisuus ja multimedia ovat vahvistaneet asemiaan runouden saralla samalla kun runoudesta on tullut olennainen estraditaiteen muoto. Jälkimmäistä siivittää lavarunousbuumi. Runot ovat kuitenkin myös videotaiteen muoto, jota määritelmät pakenevat. Jopa kilpailujen tuomarit kokevat haasteelliseksi luokitella onko kyseessä runovideo vai videoruno, sillä moni teos jää niiden välimaastoon eikä rajaa ole helppo vetää.

Kriittisen ajattelun arvostelua

Pätevä argumentaatio edellyttää kriittistä ajattelua. Mutta kritiikin kieli itsekin joutuu kritiikin kohteeksi pragmatistisessa filosofiassa ja kognitiivisessa kielitieteessä. Totuudenmukaista tietoa tavoiteltaessa tulee sukeltaa ajattelutottumuksia ja kielenkäytön konventioita syvempiin vesiin.

Helvetinjumalankone jauhaa

Taidemaalari Mika Vesalahti teki työssään täydellisen narratiivisen muutoksen. Massiivisen Helvetinjumalankone-maalaussarjan jokainen yksityiskohta kommentoi muutakin aiemmin tehtyä. Helvetinjumalankone möyrii seitsemänosaisena valtavien maalausten sarjana. Danten, Rodinin ja Rothkon innoittama teos syntyi neljässä vuodessa, kun Mika Vesalahti, 53, ryhtyi arvioimaan kriittisesti aiempaa pitkää taiteellista uraansa.
bursa escort