Esseet

Siitäpä tieni menevi – alussa oli kuunnelma

Varhaisessa nuoruudessani maanantai oli minulle viikon tärkein päivä. Sen tuloa odotin aina siitä asti, kun posti edellisen viikon lopulla toi sittemmin Antenni-nimisenä tunnetun Radiokuuntelijan. Siinä olivat seuraavan viikon radio-ohjelmat lueteltu päivittäin ja mikä parasta: kahden päivän kohdalla kuunnelman perustiedot ja rooliluettelo oli laitettu kehykseen keskelle sivua.

Endgame. Nyt

Mestariteoksella Ilmestyskirja. Nyt ja kassamagneetilla Avengers: Endgame on yhteiset juuret siirtomaa-ajan sorrossa. Nerokas sotaelokuva oli 40 vuotta sitten tiiviimmin asian ytimessä kuin tekijät tiesivätkään, mutta todetaanko supersankarileffa silti vuosikymmenten kuluttua sitä tärkeämmäksi? Covid-19-pandemia ja George Floydin tapaus viittaavat tähän suuntaan.

Kokeellisia tiloja ja digitaalisia paikkoja

Olen menneinä vuosina arvostellut runokirjojen ohella jonkin verran sellaista intermediaalista nykyrunoutta, joka kyseenalaistaa kirjan käyttöliittymänä tekstiin. Näissä kokeellisissa teoksissa mediumit kohtaavat ainakin osittain kirjaesineen ulkopuolella, vaikka osin säilyttävät myös suhteensa painettuun kirjaan. Kyse on runoudesta, jonka voi löytää internetistä, sovelluskaupasta, LP-levyltä tai taiteilijakirjojen joukosta. Usein nämä kokeelliset teokset haastavat kriitikon teknologisia valmiuksia, totuttuja lukutapoja ja hahmottelevat uudenlaisia tapoja kokea runoutta.

Luopumisen vaikeudesta

Voiko kuvataiteilija ottaa lopputilin? Kun taiteilija lopettaa, hän arkijärjen mukaan katoaa taidemaailmasta. Kuvataiteilija lakkaa pitämästä näyttelyitä, muusikko vie instrumentin varastoon eikä näyttelijä enää nouse lavalle. Joistakin lopettaneista tulee legendoja. Toiset vaipuvat unholaan, kuten silloin kun taidemaailmalle tuntematon taiteilija lopettaa.

REC

Nauhurit surisevat kotimaisessa nykykirjallisuudessa. Koneelle halutaan luovuttaa valtaa kuvata todellisuutta. Tekniikan kehittyminen mahdollistaa myös moniäänisyyden paremman äänentoiston.

Kirjailijat isänmaan vihollisina

Puolassa vallanpitäjät eivät epäröi ilmaista mielipiteitään kirjallisuudesta, kulttuurista ja sen tekijöistä. Päinvastoin: kirjailijat ja kirjallisuus on otettu osaksi käynnissä olevaa poliittista kiistaa ja identiteettitaistelua. Siinä kirjailijat ovat joutuneet välillä jopa isänmaan vihollisen asemaan.

Peter Handken Nobel ja kirjallisuuden tottelemattomuus

Vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon sai itävaltalainen, Kärntenissä vuonna 1942 syntynyt, Pariisin liepeillä asuva Peter Handke. Valinnasta nousi voimakas keskustelu, joka yltyi osin emotionaaliseksi vastalauseiden ja puolustuspuheiden myrskyksi.
bursa escort