Kuinka korkealle puolueet asettavat arvomaailmassaan taiteen ja kulttuurin? Entä millaiset valmiudet niillä on tehdä asiantuntevaa taide- ja kulttuuripolitiikkaa?

Vaalikevään lähestyessä loppuaan myös taide ja kulttuuri on ollut esillä. Perussuomalaisten Riikka Purran ”luksus”-provokaation lisäksi taiteesta ja kulttuurista on keskusteltu myös Taiteen edistämiskeskuksen Taideparlamentissa.

15.3. Helsingin G Livelabissa järjestetyssä Taideparlamentti-tentissä puhuttiin työllisyyspolitiikasta, taiteilijoiden sosiaaliturvasta, tekijänoikeuksista ja taiteen ja kulttuurin viennistä.

Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija Henri Terhon ja toimittaja Paula Vilénin tentattavina oli ehdokkaita kahdeksasta puolueesta.

Osalla ehdokkaista on myös omakohtaista kokemusta taiteen ja kulttuurin kentällä toimimisesta. Kristillisdemokraattien Matti Turunen on kanttori ja oopperalaulaja. Perussuomalaisia edustanut Silvia Koski on musiikkipedagogi ja on suorittanut Sibelius-Akatemiassa lauluopintoja. RKP:n Anna Hultin joutui poistumaan paneelista hiukan ennen sen päättymistä ehtiäkseen Svenska teaternin lavalle Är der hett här? -monologia esittämään.

Heidän lisäkseen keskusteluun osallistuivat vasemmistoliiton Veronika Honkasalo, vihreiden Saara Hyrkkö, keskustan Sonja Lautamatti, kokoomuksen Sari Multala ja SDP:n Harri Virtanen.

Eroja asiantuntemuksessa ja asenteissa

Päällisin puolin vaikutti siltä, että eri puolueet ovat hyvinkin samanmielisiä taiteen ja kulttuurin asemasta. Tarkempi keskustelu paljasti eroja asiantuntemuksessa ja asenteissa.

Taiteen ja kulttuurin rahoituksen nostamista yhteen prosenttiin vastustivat vain perussuomalaiset ja kokoomus.

Koski perusteli kantaansa toteamalla, että yksi prosentti ei riitä ja koska nykyisessä taloustilanteessa tarvittavaan korotukseen ei ole varaa, hän vastustaa ylipäätään esitystä korotuksesta.

Mikäli taiteen ja kulttuurin rahoitus nostettaisiin yhteen prosenttiin, mihin se pitäisi kohdentaa?

Yksimielisyyttä puolueiden välillä näytti olevan kysymyksessä taiteilijoiden sosiaaliturvassa: kaikki ehdokkaat kannattivat ajatusta etsiä erillisratkaisuja taiteilijan sosiaaliturvaan liittyen. Myös taiteilijaeläkkeiden määrän lisäystä kannattivat kaikki.

Lyhyen yhteisen alustuksen jälkeen ehdokkaat jaettiin pienempiin ryhmiin, joissa heitä tentattiin eri teemoista.

Taiteen rahoituspaneeliin osallistuivat Veronika Honkasalo, Matti Turunen ja Anna Hultin.

Mikäli taiteen ja kulttuurin rahoitus nostettaisiin yhteen prosenttiin, mihin se pitäisi kohdentaa?

Honkasalo painotti taiteen ja kulttuurin rahoituksen päätöksissä asiantuntijoiden merkitystä. Hän nosti esiin esimerkkinä kulttuurilehdet. Asiaa tuntemattomalle niiden rahoitus voi vaikuttaa mitättömältä ja siten helposti lakkautettavalta. Pienellä rahalla varmistetaan kuitenkin myös historiallisesti suomalaiselle kulttuurikentälle merkittävien lehtien toiminta.

Kulttuuriin sijoitettu euro tuottaa 13 takaisin.

Hultin piti tärkeänä sitä, että kulttuuripalveluiden piiriin voi päästä jo varhaiskasvatuksesta lähtien. Hän muistutti freelancereiden tilanteesta korona-aikana. Hän katsoi, että kulttuuri ei ole kuluerä, ja totesi, että kulttuuriin sijoitettu euro tuottaa 13 takaisin.

Turunen kysyi, voisiko rahoitukselle löytää muitakin kanavia kuin OKM:n budjetti. Hän ehdotti Ulkoministeriön rahoittamaa kulttuurilähettiläs-järjestelmää, jossa lähettiläät voivat viedä kulttuuria ulkomaille ja toimia paikallisina kulttuurin suurlähettiläinä myös kunnissa.

Honkasalo katsoi, että vapaa kenttä on kärsinyt korona-aikana kohtuuttomalla tavalla. Sinne tulisi hänen mukaansa kohdentaa lisärahoitusta. Honkasalo esitti myös, että valtio ja kunnat voisivat palkata suoraan taiteilijoita.

Kulttuurivienti ja yrittäjyys

Sari Multalan, Sonja Lautamatin ja Harri Virtasen paneelissa keskityttiin kulttuurivientiin.

Panelisteilta kysyttiin, kuinka vientiä voidaan edistää tilanteessa, jossa viennin rahoitus on laskenut merkittävästi verrattuna aikaisempiin vuosiin.

Sari Multala huomautti, että Business Finland ei voi rahoittaa yhdistyksiä. Tämä on hänen mukaansa epäkohta, joka tulee korjata.

Viennin osalta ehdokkaat pitivät esillä erityisesti audiovisuaalisen taiteen asemaa. Suomalaisen draamatuotannon vientiä pitäisi edistää.

Multala ehdotti, että myös epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevät pitäisi saada viennin rahoitusinstrumenttien piiriin.

Taiteen ja kulttuurin kentältä 27 % toimii yrittäjinä.

Yrittäjien epävarma asema puhutti. Taiteen ja kulttuurin barometrin mukaan taiteen ja kulttuurin kentältä 27 % toimii yrittäjinä, kun muilla aloilla osuus on 13 %.

Lautamatti totesi, että yhteiskunnan rakenteet eivät tunnista riittävällä tavalla taiteen ja kulttuurin kentän toimintakeinoja.

Virtanen mainitsi kohentamiskeinoina perustulon ja vakituisten virkojen lisäämisen.

Multalan mukaan YEL-maksun perustuminen mediaanituloon nostaa kynnystä lähteä yrittäjäksi. Hän peräänkuulutti yhdistelmävakuutusta, joka toisi joustavuutta eri työn muotojen välillä.

Taiteilijoiden sosiaaliturva

Silvia Kosken ja Saara Hyrkön paneeli keskittyi taiteilijan sosiaaliturvaan. Keskustelu sivusi myös perustuloa.

Hyrkön mukaan aika ei ole vielä kypsä perustulolle. Hänen mukaansa tarvitaan väliaskelia, jotka tunnistavat tulonmuodostuksen pienistä virroista. Tekijänoikeuskorvausten tulisi kerryttää hänen mukaansa työssäoloehtoa ja yhdistelmävakuutusta pitäisi edistää.

Koski totesi, että perussuomalaisilla ei ole kunnollista taide- ja kulttuuripoliittista ohjelmaa. Itse ammattimuusikoksi valmistuneena hän kuitenkin katsoi, että panostus ammattitaiteilijuuteen on mittava: moni lähtee koulutusputkeen jo lapsena ja takana on vuosien koulutus ammattiin valmistuessa.

Harva päättäjä ymmärtää taiteilijan arkitodellisuutta.

Korona-aika oli Hyrkölle ja Koskelle opin aikaa. Koski kertoi oppineensa taiteilijan sosiaaliturvan riittämättömyydestä taiteilijaystävän kokemusten kautta.

Hyrkkö totesi, että harva päättäjä ymmärtää taiteilijan arkitodellisuutta. Alakohtaisia eroja on paljon ja alan rakenne on sellainen, että kaikki eivät tule työllä toimeen.

Kirjoittaja on musiikkitieteilijä ja kuvataidekriitikko.