Suomen arvostelijain liitto SARV on valinnut Kuopiossa tiistaina 14.9.2021 alkavan kuusipäiväisen ANTI-festivaalin residenssikriitikoksi turkulaisen vapaan toimittajan, kirjoittajan ja kriitikon Heidi Horilan.
Residenssikriitikko raportoi festivaalin tunnelmista Kritiikin Uutisissa festivaalin jälkeen. Hankkeen ideana on tarjota kriitikoille mahdollisuuksia päivittää ammattitaitoaan taidefestivaalin kontekstissa. Horila on neljäs SARVin ja Kritiikin Uutisten residenssikriitikko ANTI-festivaaleilla.
Kuopion ANTI-festivaalin perustavina periaatteina ovat olleet aina osallisuus, dialogi ja vuorovaikutus. Tämänvuotisen 20-vuotisjuhlafestivaalin teemana onkin näiden asioiden juurille menevä antaminen ja antamiseen osallistuminen.
Heidi Horilan mukaan taiteen, yleisöjen ja kriitikoiden välinen vuorovaikutus ja keskustelu ovat etenkin tässä koronan runtelemassa maailmantilanteessa tärkeämmässä asemassa kuin koskaan. Hän näkee, että ANTI-festivaalin kokemuksellinen teoskokonaisuus tarjoaa tälle dialogin jatkumolle tarpeelliset puitteet.
Entä hyvä taide, onko se periaatteessa aina jonkin – minkä – antamista?
– Hyvä taide antaa tilaa tulkinnoille ja haastaa kokijansa. Etenkin kokemuksellisuuteen nojaavassa taiteessa näen, että yhtä lailla taideteokseen tai esitykseen osallistuva katsoja tai kokija antaa myös itse jotain taiteen tapahtumisen hetkessä ja siihen kuuluvassa vuorovaikutuksessa, Horila pohtii.
Hyvä taide purkaa myös hierarkioita.
– Kaikki on siis aaltoliikettä ja kohtaamista, parhaimmillaan. Taidekokemus ja -elämys syntyy nimenomaan kaikkien osasten ja osapuolten kohdatessa, yleisö ei ole vain vastaanottavassa asemassa. Kai hyvä taide siis purkaa myös hierarkioita.
Horila on tutkinut ja arvioinut taidetta ja kulttuuria sekä haastatellut taiteentekijöitä lähes viidentoista vuoden ajan. Horila kirjoittaa ja keskustelee nykyteatterista, tanssista, nukketeatterista, äänitaiteesta, kokeilevasta musiikista ja näiden kohtaamispaikoista.
– Katsojan kokemuksellinen ja teokseen uppoava näkökulma on ollut viime aikoina taidekeskusteluissa pinnalla. Paikkasidonnaisuus ja julkisten tilojen käyttö taiteessa herättävät yhä uudelleen kysymyksen siitä, kenelle julkiset tilat on tarkoitettu, ja mitä valtakytköksiä näihin asetelmiin sisältyy.
– Lisäksi kysymykset taiteen ymmärtämisen vaateesta tai nykytaiteen kokemuksesta vaikeana ovat lähellä sydäntäni. Etenkin kritiikin näkökulmasta ANTI-festivaalilla on hieno mahdollisuus tarkastella näitäkin asetteluja.
Heidi Horila on vapaa toimittaja, kirjoittaja, kriitikko, joka on kiinnostunut etenkin vapaan kentän esittävistä taiteista ja taiteiden rajapinnoista. Horila vetää Vaikeeta vai ei? – Nykytaiteen pieni käyttöopas -podcastia, jossa hän keskustelee eri alojen taiteilijoiden kanssa.
Vuoden 2021 ANTI-festivaalin ohjelma löytyy täältä.