Suomen arvostelijain liitto ry, SARV on juhlavuotensa kunniaksi laatinut kaksikieliset Kritiikin eettiset ohjeet – Kritikens etiska principer, jotka ovat nyt verkossa kaikkien kritiikistä kiinnostuneiden saatavilla.  Kritiikin eettisten ohjeiden valmisteluun ja kommentointiin ovat osallistuneet paitsi SARVin jäsenet, hallitus ja toiminnanjohtaja, myös useat eri alojen asiantuntijat. Toivomme, että ohjeista on apua kriitikon työssä. Lämpimät kiitokset kaikille osallistuneille!

***

Kritiikin eettiset ohjeet

Kritiikkiä esiintyy eri lajeissa ja medioissa: päivälehtikritiikkinä, esseenä, katalogitekstinä, radiokritiikkinä, videomuotoisena ja erilaisille erikoisalustoille kuten sosiaaliseen mediaan muokattuna kritiikkinä. Nämä eettiset ohjeet koskevat erityisesti mediakenttään sijoittuvaa kritiikkiä, jota ohjaavat lisäksi Julkisen sanan neuvoston kannatusyhdistyksen laatimat Journalistin ohjeet.

Kritiikki muodostaa kuitenkin erityistapauksen journalistisella kentällä, sillä kritiikki on suhteellisen subjektiivinen tekstilaji objektiivisuuteen pyrkivän journalismin rinnalla. Nämä eettiset ohjeet on laadittu kritiikin itsesääntelyohjeiksi.

Eettiset pohdinnat ovat aina monimutkaisia, tilanteeseen sidottuja kysymyksiä, joihin on vaikea antaa yksiselitteisiä vastauksia. Nämä ohjeet voivat kuitenkin toimia hyvänä huoneentauluna ja omien ajatusten jäsentäjänä.

1. Kritiikin tulee kohdistua taideteokseen, -tekoon tai tapahtumaan ja pohjata argumentaationsa sen piirteisiin, eikä väittää siinä olevan sellaisia piirteitä, joita siinä ei ole.

2. Kritiikin tulee tunnistaa se kulttuurin kenttä ja genreajattelu, joiden piirissä taideteos, -teko tai tapahtuma on.

3. Kriitikon ei tule kirjoittaa arviota siten, kuin hän olisi arvioimansa taideteoksen, -tapahtuman tai idean tekijä tai yksi tekijöistä, ellei sen luonne edellytä osallistumista yhteisen teoksen tekemiseen.

4. Kritiikin tulee pyrkiä olemaan tietoinen taideteoksen, -tapahtuman tai -teon vastaanottoon oleellisesti vaikuttavista seikoista, kuten eettisistä ja rakenteellisista yhdenvertaisuuskysymyksistä sekä lajityyppiin ja teokseen liittyvistä kulttuurisista erityispiirteistä.

5. Kritiikin tulee puolustaa taiteilijoiden oikeutta taiteelliseen vapauteen ja huomioida taiteen tapa argumentoida omalla monimerkityksellisellä kielellään.

6. Kriitikon tulee tunnistaa oma jääviytensä, eikä kritiikin tule hyödyttää kriitikkoa tai hänen lähipiiriään taloudellisesti tai muutoin tuoda kriitikolle henkilökohtaista hyötyä.

7. Kriitikon tulee tunnistaa valta-asemansa: kritiikissä on vältettävä esimerkiksi ”alaspäin” lyömistä.

8. Kritiikin riippumattomuutta tulee vaalia kaikissa tilanteissa.

9. Kritiikki on laadittava niiden konkreettisten tosiasioiden valossa, jotka on mahdollista tietää.

10. Kritiikki on aina avoimesti subjektiivisuutensa ja rajallisuutensa tunnustavaa asiantuntijan puhetta.

***

Kritikens etiska principer

Kritik förekommer i olika former och medier: som kritik i dagstidningar, som essäistik, katalogtext och radiokritik, i videoformat samt på olika specialplattformer, såsom kritik bearbetad för sociala medier. Dessa etiska principer gäller framför allt kritik inom mediefältet, som också lyder under Journalistreglerna som sammanställts av ONM:s (Opinionsnämnden för massmedier) understödsförening.

Kritiken är ändå ett specialfall inom journalistikfältet, eftersom kritik är en relativt subjektiv textgenre vid sidan av journalistiken som strävar efter objektivitet. Dessa etiska principer har sammanställts som självreglerande instruktioner för kritiken.

Etiska frågeställningar är alltid komplicerade, situationsbundna frågor som är svåra att ge entydiga svar på. Dessa principer kan ändå fungera som ett slags maximer, som stöd för att strukturera de egna tankarna.

1. Kritiken riktas mot ett konstverk, en konstnärlig handling eller ett konstevenemang och baserar sin argumentation på de kvaliteter och särdrag detta verk omfattar. Kritiken bör inte förse dessa med påhittade attribut.

2. Kritiken tar fasta på det kulturfält och genretänkande via vilka verket eller evenemanget fungerar och bedömer dess funktion inom detta fält.

3. Kritikern bör inte skriva som om hen vore upphovsman till det konstverk, det evenemang eller den idé hen recenserar, om inte dess karaktär förutsätter att hen deltar i skapandet av ett gemensamt verk.

4. Kritiken strävar efter att vara medveten om väsentliga faktorer som påverkar mottagandet av konstverket eller evenemanget, till exempel etiska och strukturella jämlikhetsfrågor samt kulturella särdrag kopplade till genretypen och verket.

5. Kritiken strävar efter att försvara konstnärernas rätt till konstnärlig frihet och ta i beaktande konstens sätt att argumentera på sitt eget mångtydiga språk.

6. Kritikern bör identifiera situationer av jäv och varken kritikern eller hens närmaste krets bör dra ekonomisk eller annan personlig fördel av kritiken.

7. Kritikern bör identifiera sin egen maktposition och undvika att genom kritiken till exempel slå ”nedåt”.

8. Kritikens oavhängighet bör sörjas för i alla situationer.

9. Kritiken formuleras på basis av sådana konkreta fakta som kritikern har möjlighet att känna till.

10. Kritiken ger uttryck för en sakkunnig röst som inser sin egen subjektivitet och sina begränsningar.

Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Riikka Laczak, info(a)sarv.fi, 0415065594