Lapinlahden vanha sairaalarakennus ja sen laaja puisto monine yksityiskohtineen on noussut huomion keskipisteeksi Helsingissä jälleen. Vähältä pitää, että kaupunki myy puiston rakennusoikeuksineen yksityiselle kiinteistösijoittajalle. Nyt pelataan napeilla, kun unohdetaan Lapinlahden sairaala-alueen merkittävä kulttuurihistoria. Alue olisi yhä mahdollista säilyttää inhimillisten arvojen monikerroksisena toimintapaikkana.

Se, että Lapinlahden alueen tilanne herättää huolta ja kuohuntaa juuri nyt, on ehdottomasti sen arvoinen asia. Iso uutinen. Keskustelun siitä pitäisi olla vieläkin laajempaa ja paljon tiukempaa.

Tilanteen vakavuuden ymmärtää, jos vähänkään tuntee paikkaa. Itselleni alue on tuttu, kun vuosia sitten kuljin siellä useasti. Perheenjäsen kävi muiden Lapinlahden säilyttämistä vaativien helsinkiläisten tavoin istuttamassa kukkasipuleita rakennuksen edustalla olevalle nurmikummulle joka syksy, eräs toinen läheinen oli potilaana osastolla.

Nyt Lapinlahti on ollut yhden koronakävelyn paikka upeassa puistomaisemassa. Päivä kirkastui pilvien lomasta vähittäin. Näin ja ymmärsin. Eihän Helsingissä ole missään toista näin hienoa paikkaa!

Käsitystä vahvistivat kysymättä myös taiteilijat, joilla on työhuoneet entisen sairaalan tiloissa.

Eihän Helsingissä ole missään toista näin hienoa paikkaa!

Heidän tyytyväisistä sanoistaan ja eleistään välittyi myös, että kyse on ajatuksia ja toimintaa määrittävistä yhdessä jaettavista yhteisöllisistä arvoista. Suhde mielekkääseen ja ekologiseen elinympäristöön on kaupunkielämää parhaimmillaan. Se on mielenterveyttä.

Elävä kulttuuriperintökohde

Niinpä nyt käynnistyneen poleemisen keskustelun ytimessä näenkin ainutlaatuisen paikan – kulttuuripoliittisesti ja kaupunkisuunnittelullisesti tärkeän kohteen. Sen lisäksi, että Lapinlahti muistuttaa pääkaupunki Helsingin taide- ja kulttuurihistoriallisista vaiheista, se on ollut sairaalan lakkauttamisen jälkeen kaiken aikaa elävä ja aktiivisesti toimiva kulttuuriperintökohde, kaikille avointa kaupunkitilaa.

Lapinlahden puisto on myös keskeinen virkistyspaikka lukuisille nykyhelsinkiläisille, rauhallinen keidas viime vuosina etenkin Ruoholahden, Jätkäsaaren ja Kampin alueen asukkaille. Se on retki- ja kävelykohde sekä puutarha, jossa joillakin helsinkiläisillä on myös omat palstaviljelmänsä. Kevättyöt ovat alkaneet taas. Siellä on kaikille avoin sauna, talviuintipaikka ja aivan veden rajaan aikoinaan pystytetty harvinainen tiilirakennus, Venetsia nimeltään. Vanha Lapinlahden lähde, vesikaivo on yhä olemassa.

Ja vielä, Lapinlahti on myös keskeinen osa mielenterveystyön monivaiheista historiaa Suomessa lähes kahdensadan vuoden ajalta. Lapinlahden sairaalaa merellisine maisemapuistoineen voi pitää myös kerroksellisena kokonaistaideteoksena, jollaisia tässä kaupungissa ei juuri ole.

Lapinlahti on myös keskeinen osa mielenterveystyön monivaiheista historiaa Suomessa lähes kahdensadan vuoden ajalta.

Artikkelin kuvat: Marja-Terttu Kivirinta

Historiaa puun vuosirenkaissa

Arvokeskustelu, tietoisuus paikan historiasta ja muistista, sen luonnosta ja usean sadan kasvilajin rikkaudesta sekä viestintä alueen kulttuurisesta merkityksestä on tärkeää aina. Ystäväni välittää lehtileikkeen kuvan vanhan puun vuosirenkaista, jotka ulottuvat 1700-luvulle. Sellaisia puita, muotorakennelmiin istutettuja ikivanhoja lehmuksia, jalavia, koivuja, harvinaisia lehtikuusia ja eksoottisia vaahteroita, on myös täällä.

Puhe arvoista on enemmän kuin tarpeen juuri näinä päivinä, kun Lapinlahtea puistoineen on alettu mitata kaupallisesti painottuneen talous- ja hyötyajattelun käsitteitä käyttäen.

Helsingin kaupunki on myymässä Lapinlahtea suojeltuine rakennuksineen sekä alueen rakennusoikeutta ulkopuoliselle, yksityiselle kiinteistösijoittajalle. Tämän suunnitelmissa on peruskorjata vanhaa mutta myös toteuttaa alueelle uusia rakennuksia, mikä uhkaa pilkkoa puiston maisemallista kokonaisuutta tuomalla sinne myös hankalia liikennejärjestelyjä sekä lisää parkkipaikkoja ja autoja. Tilanne on hyvin kiikkerä puiston istutusten kannalta.

Eikö Suomessa ja Helsingissä vieläkään ymmärretä vihreän kaupunkiluonnon merkitystä? Tämä puisto on arvokas luonto- ja kulttuuriperintökohde!

Varjoon ovat jäämässä Lapinlahden sairaalan koko aluetta koskevat suojelutoimet, jotka ovat olleet esillä jo 2000-luvun alusta.

Nyt ainakin julkisessa keskustelussa varjoon ovat jäämässä Lapinlahden sairaalan koko aluetta koskevat suojelutoimet, jotka ovat olleet esillä jo 2000-luvun alusta. Kaupunkisuunnitteluvirasto teki omat perusteellisen yksityiskohtaiset selvityksensä puiston suojelustoimista kohta parikymmentä vuotta sitten.

Ne luettuaan ja palattuaan tämän päivän suunnitelmiin käsittää aivan liian hyvin, että kysymys ei ole vain puistoon nyt hälytysnauhoilla merkittyjen rakennusten paikoista vaan asemakaavamuutosta edellyttävästä 250 asukkaan massiivisen hotellin kerrosalasta, rakennustöiden vaatimasta, puistoa uhkeana rajaavan muinaisen peruskallion räjäyttämisestä sekä tulevaisuuden liikennejärjestelyistä.

Se kaikki vaurioittaisi harvinaisten puu- ja kasvi-istutusten maisemallista puistokokonaisuutta ja osaa sen vanhoista puista.

Alue on suojelukohde

Alueen säilyttämistä nykyisillä toimijoillaan puolustaa Pro Lapinlahti -liike sekä näitä edustava yhteisöllinen Lapinlahden lähde. Niiden kannanottoihin sisältyy monia muistutuksia myös siitä, että nyt keskustelun alainen suunnitelma ei edes kaikin osin noudata alueesta vastikään käydyn ideakilpailun periaatteita vaan levittäytyy ohjelmassa olleen alueen yli paljon laajempana.

Helsingin kaupunkia edustava kaupunkiympäristölautakunta on tekemässä asiaa koskevaa päätöstä huomenna tiistaina 28. huhtikuuta. Asia oli esillä jo lautakunnan kokouksessa viime viikolla, mutta se jäi silloin pöydälle.

Poliittisia puolueita edustavista luottamushenkilöistä koostuvan lautakunnan huomisen päätöksen jälkeen Lapinlahden sairaala-alueen kohtalosta päättää myöhemmin tänä vuonna Helsingin kaupunginhallitus ja sen jälkeen vielä kaupunginvaltuusto.

Lähetin kaupunkiympäristölautakunnalle mielipiteeni viikko sitten. Itse tarkastelen kysymystä Lapinlahden alueesta rakennustaiteesta ja maisema-arkkitehtuurista kiinnostuneena taidehistorioitsijana ja -kriitikkona sekä puutarhoihin ja kasvitieteeseen jo lapsesta asti koulittuna neljännen polven helsinkiläisenä. Lapsena en toki ihan ymmärtänyt kaiken sen merkitystä, elämä on kuitenkin vahvistanut näkemyksiäni.

Engelin eurooppalaisuutta

Monia arvoja tiivistyy jo Carl Ludvig Engelin suunnittelemaan vuoden 1841 empiretyyliseen vanhaan sairaalarakennukseen, jonka H-kirjaimen muotoisen pohjakaavan siipirakennuksia jatkettiin myöhemmin 1800-luvulla. On sanottu, että Lapinlahden sairaala edustaa Engelin arkkitehtonista ajattelua parhaimmillaan. Kokonaisuus on eurooppalaisittain suorastaan arkkitehtoninen harvinaisuus.

Yli 160 vuotta toimineeseen sairaalaan kiteytyy vahvasti niin valistusajan aate- ja rakennushistoriaa kuin lääketieteen, erityisesti ihmismielen parantamisen ja vahvistamisen historiaa eri vaiheineen. Puhumattakaan entisen sairaalan ympärillä levittäytyvästä merenrannan maisemapuistosta. Sairaalassa aikoinaan työskennelleet lääkärit ovat olleet suunnittelemassa ja entisajan potilaat ovat voineet olla mukana rakentamassa sitä.

Sairaalaa ympäröivä, aikoinaan kallioiseen maastoon rakennettu puisto on maisema-arkkitehtuuriltaan, puustoltaan ja kasvistoltaan ainutlaatuinen Helsingissä ja koko Suomessa. Se on nykyisellään pienempi kuin aikoinaan, mutta yhä hieno näköalapaikka merelle. Ei tarvitse kuin tehdä kierros sairaalarakennusta ympäröivässä puistossa, sen kallioilla ja kulkea pitkin rantatietä.

Lapinlahden sairaala edustaa Engelin arkkitehtonista ajattelua parhaimmillaan.

Lapinlahteen verrattavia paikkoja Helsingissä ovat lähinnä Kaivopuisto ja tietyt osat Suomenlinnaa. Engelin rakennusten reunustama Senaatintori kuuluu samaan ehjään kokonaisuuteen.

Kaupunkikulttuurisena kohteena Lapinlahden sairaala-alue kytkeytyy myös ympäröivään Hietaniemen hautausmaahan eri osioineen sekä toisella puolella Mechelininkatua olevaan, alun perin kulkutautisairaalaksi myöhemmin rakennettuun jo entiseen Marian sairaalaan.

Helsingin kaupunki on luopumassa Lapinlahdesta. Vedotaan talouteen. Kaupungilla ei ole varaa kunnostaa vanhaa sairaalaa ympäristöineen. Onko meillä kaupunkilaisilla mitään sanottavaa tähän?

Näyttää ainakin olevan mahdollista, että Lapinlahden ostaa Helsingiltä Luxemburgin veroparatiisissa kirjoilla oleva kiinteistösijoittaja, jonka toimesta toteutettu suunnitelma valittiin tänä keväänä alueen suunnittelusta järjestetyn ideakilpailun voittajaksi. Uutinen taisi jäädä koronan varjoon.

Eikö Suomessa ja Helsingissä vieläkään ymmärretä vihreän kaupunkiluonnon merkitystä?

Hankesuunnitelman ongelma

Asiaan kuitenkin kytkeytyy yhä monia ongelmia, jotka ovat nousseet esille myös julkisuudessa, viimeksi Helsingin Sanomissa sunnuntaina (26.4.), mutta samana päivänä aivan erityisesti Hufvudstadsbladetin jutussa.

Helsingin Sanomat käsitteli aihetta jo siitä näkökulmasta, että ideakilpailun voittanut ehdotus toteutuu. Tuntuu siltä, että ongelmat olisivat pieniä suhteessa kulttuurihistoriallisiin arvoihin. Niin ei kuitenkaan todellisuudessa ole. Nyt pelataan napeilla ja kenties tuhotaan jotain korvaamatonta.

Ensinnäkin kiinteistösijoittaja NREP Oy:n toimesta toteutettu ehdotus ”Lapinlahden kevät” voitti kilpailun, koska se oli enää ainoana ehdotuksena jäljellä. Loppukilpailuun oli seuloutunut toinenkin ehdotus ”Lapinlahti 360”, jota itse asiassa on pidetty idealtaan parhaana. Mutta se jäi pois kilpailusta viime vaiheessa tammikuussa, koska siinä rahoittajana ollut mm. Helsingin kaupungin aikoinaan perustama Y-säätiö päätti luopua hankkeesta.

Vetäytyminen oli iso tappio ideahankkeessa mukana olleiden Lapinlahden Lähteen edustamien sairaala-alueen nykyisten toimijoiden kannalta. Heissä elää myös sairaalan perinne, mielenterveystyö nykyisellään.

”Lapinlahden kevät” -ehdotus on herättänyt paljon polemiikkia muutamien siihen liittyvien isojen elementtien vuoksi. Kritiikki on suuntautunut erityisesti siihen, että ehdotuksen toteutuminen merkitsi kolmea uutta rakennusta alueelle. Niistä yksi olisi jo mainitsemani monikerroksinen suuri hotelli.

Nyt pelataan napeilla ja kenties tuhotaan jotain korvaamatonta.

Tarkoitus on siis peruskorjata Lapinlahden sairaalan vanha päärakennus, jonka päätoimijaksi on kaavailtu Moomin Characters Oy:tä ja sen ylläpitämää Tove Jansson- ja Muumi-museota. Lisäksi sairaalarakennuksessa toimisi suunnitelman mukaan myös pieni hostelli. Omaa taiteilijakuvaani Tove Janssonista se ei vastaa. Olen tavannut hänet aikoinaan sekä muumi- ja merikirjani lukenut.

Ehdotuksen toteuttaminen edellyttää, että Lapinlahden sairaala-alueen asemakaavaan tehtäisiin muutoksia. Hufvudstadsbladetin jutun mukaan Moomin Characters Oy olisi jo tehnyt esisopimuksen yhteistyöstä kiinteistösijoittaja NREP Oy:n kanssa. Sen edustaja kuitenkin kiistää sotkeutuneensa Lapinlahden alueen suunnitteluun vielä mitenkään. Mene ja tiedä sitten.

Kirjoittaja on taidehistorioitsija ja -kriitikko, tietokirjailija, toimittaja, FT.