Suomen arvostelijain liiton (SARV) tavoitteet eduskuntavaaleihin ovat Kritiikin valtionpalkinnon perustaminen, prosentti valtion budjetista taiteelle sekä kriitikoille myönnettävien taiteilija-apurahojen tason korottaminen ja kokonaismäärän lisääminen.

SARVin mukaan olisi jo korkea aika perustaa Kritiikin valtionpalkinto, jotta taidekritiikin usein näkymättömäksi jäävä työ saisi ansaitsemaansa huomiota. Lisäksi taidekriitikoiden apurahojen leikkaamisen takia valtionpalkinto olisi kipeästi tarvittava lisä kriitikoiden apurahoitukseen.

Monet puolueet ovat lähteneet eduskuntavaalien alla kannattamaan kulttuurin ja taiteen tukemista prosentilla valtion budjetista. Suomen arvostelijain liitto kannattaa sitä myös. Samalla SARV haluaa muistuttaa, että taiteen ja kulttuurin rahoituksen kasvattamisen tulisi näkyä myös taidekritiikin rahoituksessa. Taidekritiikin määrä on kasvanut ja julkaisualustat ovat viime vuosina laajenneet, mutta rahoitus ja rakenteet eivät ole pysyneet kehityksessä mukana.

”Taidekritiikki on erottamaton osa taiteen ja kulttuurin rahoitusta. Se toimii laadunvalvojana, tiedon levittäjänä, taidekeskustelun ylläpitäjänä sekä ruohonjuuritason demokraattisen ja moniäänisen kulttuurikeskustelun vaalijana. Kritiikin avulla uudet taiteenlajit pääsevät suuremman yleisön tietoisuuteen, ja toisaalta oman alan erikoislehdissä julkaistujen kritiikkien avulla ylläpidetään ammattitaitoa. Erikoistuneet mediat antavat erilaisille marginalisoiduille ryhmille mahdollisuuden luoda omaa keskustelukulttuuriaan ja toimivat kirjoituskouluina”, sanoo Suomen arvostelijan liiton puheenjohtaja Maria Säkö.

SARV kannattaa myös Taiteen edistämiskeskuksen taidekriitikoille jaettavien apurahojen määrän korottamista, taidejournalismin toimikunnan perustamista uudelleen sekä Taiken apurahapäätösten tekemistä läpinäkyvämmiksi, jotta kaikkien taiteen alojen kritiikin asiantuntemus vaikuttaisi päätöksentekoon.

”Läpinäkyvä vertaisarviointi pitäisi saada toimimaan myös kritiikin apurahoihin. Nykyisellään tilanne on kestämätön. Kirjallisuustoimikunnan alaisena toimiva taidejournalismin jaos ei kata kaikkia taiteenaloja eikä missään kerrota, keitä asiantuntijoita taidejournalismin jaos kuuntelee päätöksenteossaan”, Säkö sanoo.

SARV muistuttaa, että taidekritiikin merkitys yhteiskunnallisen keskustelun aloittajana ja median välillisenä sisällöntuottajana on etenkin viime vuosina näyttänyt voimansa.

”Kritiikki toimii näkymättömänä sisällöntuottajana monelle medialle. Yksittäinen osuva havainto kritiikissä saattaa poikia kymmeniä lehtijuttuja. Kulttuurisen appropriaation, intersektionaalisen feminismin, metoo-kampanjan sekä luokan ja maun yhteyttä analysoivat yhteiskunnalliset keskustelut ovat lähteneet liikkeelle juuri taidekritiikistä”, Säkö sanoo.

Ruotsissa valtio tukee 86:tta kulttuurilehteä 2,1 miljoonalla, Suomessa taas sataa lehteä tuetaan 880 000 eurolla. SARV kannattaa kulttuurilehtien tuen korottamista Ruotsin tasolle sekä lehtien tilausten arvonlisäveron poistamista.

SARVin mukaan innovaatiopolitiikkaa olisi syytä kohdentaa myös taidekritiikkiin ja taidejournalismiin tukemalla pitkäjänteisesti taidekritiikkiä julkaisevien lehtien mahdollisuuksia kehittää lehtiä ajanmukaisiksi.

Lisätietoja:
Suomen arvostelijain liiton puheenjohtaja Maria Säkö, 0440760917, puheenjohtaja(at)sarv.fi
Toiminnanjohtaja Riikka Laczak, 0415065594, info(at)sarv.fi

 

Jaa artikkeli:Share on Facebook0Tweet about this on TwitterShare on Google+0Email this to someone
bursa escort